Tekoäly tuo älyrakennuksiin työkaluja, jotka edistävät tehokasta energiankäyttöä, ihmisten hyvinvointia ja terveiden sisäolosuhteiden ylläpitoa. Matti Huotari perehtyi väitöstutkimuksessaan tekoälyn käyttöön älykkäiden rakennusten energiasovelluksissa.

Professori Jarek Kurnitskin mielestä Eurooppa oli tietyllä tavalla valmis meneillään olevaan energiakriisiin: syntyi suurempi kysyntä jo aloitetulle työlle. ”Meillä on rakennusten energiatehokkuusdirektiivi ja kansallinen pitkän aikavälin korjaussuunnitelma. Ei vihreä siirtymä tämän hetken keksintö ole. Kyllä sitä on tehty viimeiset 20 vuotta.”

Tätä mieltä on Grundfosin toimitusjohtaja Mikael Strandell. Hän korostaa, että LVI-alan pitää olla mukana löytämässä uusia tuotteita ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi – samalla kun valmistavan teollisuuden on vähennettävä omaa hiilijalanjälkeään.

Lämmön suhteen omavarainen Blominmäen jätevedenpuhdistamo maksimoi hukkalämmön hyödyt. Laitoksessa on useita innovatiivisia energiantuotantoratkaisuja, joita ei muista Suomen jätevedenpuhdistamoista löydy.

Tarpeenmukaiset ilmanvaihtojärjestelmät eivät aina toimi niin kuin pitäisi. Tämä havaittiin useassa maassa, kun Nordic Ventilation Group teki aiheesta selvityksen. Miten järjestelmät saadaan kuntoon?

Tammikuun lopussa järjestetyt Kylmätekniikan koulutuspäivät juhlistivat kylmäkoulutuksen 60-vuotista taivalta.

Vuoden LVI-asentaja Mika Malassu ja Vuoden LVI-suunnittelija Eveliina Vesalainen vastaavat.

Heikki Pesu tekee töitä lähestulkoon vuoden ympäri, tarpeen tullen lomallakin. Stressistä ei silti ole tietoakaan.

Tavoitteena on arvioida 100–150 erityyppistä rakennusta aina pienistä asuinrakennuksista suuriin toimisto- ja koulurakennuksiin ja liikekiinteistöihin.

Energiatehokkuudesta on huolehdittu jopa kilpailukriteerit ylittävästi maalämmön ja ilmanlämpöpumppujen lisäksi passiivienergian hyödyntämisellä sekä katoille sijoitetuilla aurinkopaneeleilla.