Vesi- ja viemärimitoittaminen on jämähtänyt ajassa paikalleen

Kuva: Shutterstock

Alussa oli suo, kuokka – ja Jussi. Lisäksi menossa mukana myös rakennusmääräyskokoelman osa D1 (Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot vuodelta 1976). Tämä eepos on määrännyt monia vesi- ja viemärilaitteistoon liittyviä ”luonnonvakioita”, joita Suomessa on noudatettu orjallisesti vuosikymmeniä. Näitä ovat muun muassa pesualtaan viemäreiden normivirtaama 0,3 l/s ja wc-istuimen normivirtaama 1,8 l/s.

D1 on uudistunut monta kertaa, ja siitä onkin tehty versiot vuosina 1976, 1987, 2007 ja 2010. Kyseinen eepos lakkasi olemasta nykymuotoisena maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) uudistuksen yhteydessä vuonna 2018, jolloin sen keskeiset osat siirtyivät sellaisenaan osaksi Talotekniikkainfon Vesi- ja viemärilaitteistot -opasta. Vaikka esimerkiksi viittaamani normivirtaamat ovat mitoitusohjeita eivätkä sinänsä rakennusmääräyksiä, niitä on orjallisesti tulkittu yksiselitteisinä rakennusmääräyksinä eri rakennusvalvonnoissa ympäri Suomea.

No onko joku sitten muuttunut esimerkiksi vesikalusteiden ominaisuuksissa vuoden 1976 jälkeen? Aiemmin wc-istuimet olivat kuuden litran huuhtelulla, nykyisen 4/2 litran kaksoishuuhtelulla. Aiemmin (ja toki myös nykyisin) pesuallashanojen normivirtaama on 0,1 l/s, kotimainen RTS-ympäristösertifiointi vaatii 0,083 l/s virtaamaa ja esimerkiksi Yhdysvaltalaisessa LEED-ympäristösertifioinnissa 0,028 l/s virtaama on ihan tavanomainen.

Vesi- ja viemärimitoittaminen on jämähtänyt ajassa paikalleen, kun muu maailma etenee. Maailmalta löytyy uusia ja paremmin aikaan sopivampia mitoitusmenetelmiä, esimerkkinä vaikka SFS-EN 12056 (Gravity drainage systems inside buildings) tai Saksalainen DIN 1986-100:2016-12 (Drainage systems on private ground).

Viestini ei ole se, että D1-mitoittaminen olisi jotenkin väärin, vaan se, että pitäisi olla mahdollista tehdä mitoittamista myös muilla perusteilla. Esimerkkinä edellä mainittu DIN-standardi, jossa voidaan käyttää huomattavasti pienempiä vaakakokoojaviemäreitä, mutta tuuletuksen pitää olla toteutettu huomattavasti paremmin.

Suunnittelijoilla tulee myös jatkuvasti ongelmia siinä, että asiakkaat vaativat tuotteita tai ominaisuuksia, joita D1 ei tunne. Näitä ovat esimerkkinä seinä-wc:ssä yleisesti käytössä oleva DN90-kytkentäviemäri (tällaista kokoa eivät taulukot tunne) tai Green Building -hanat (poikkeavat normivirtaamat verrattuna taulukkoarvoihin). Tällaiseen on konservatiivisen lvi-tarkastajan helppo vain todeta, että ”ei käy”, ja suunnittelijan aika menee taas turhanpäiväisten lippulappujen täyttöön, joilla todistetaan itsestäänselvyyksiä.

MRL-uudistuksen yhteydessä yksi tavoite oli, että Talotekniikkainfon myötä tietyt opastekstit muuttuvat dynaamisiksi ja päivittyvät alan tarpeiden mukaan, mutta esimerkiksi nämä viemärivirtaamat ovat täysin staattisia eivätkä elä alan mukana.

Toivon viranomaisilta suopeutta ja ymmärrystä suunnittelijoille. Ei 2020-luvun modernia, ympäristösertifioitua toimisto- tai hotellirakennusta voi, eikä etenkään kannata, suunnitella vuoden 1976 (!!) oppaiden mukaisesti! Hallituksen lanseeraamat norminpurkutalkoot vaativat vielä töitä, ainakin vesi- ja viemärilaitteistojen määräyksien osalta.

Lvi-suunnittelija

Julkaisemme mielipidekirjoituksen poikkeuksellisesti anonyymisti. Kirjoittajan henkilöllisyys on toimituksen tiedossa.

Lue lisää

Katso kaikki