Yli miljoona kotia on vailla toimivaa ilmanvaihtoa
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on yli 3 miljoonaa asuntoa. Arvioni mukaan vain noin 800 000 näistä on varustettu täysin koneellisella ilmanvaihdolla. Loput asunnoista ovat vanhempaa rakennuskantaa, jossa ilmanvaihdon tulisi toimia joko painovoimaisesti tai koneellisen poistoilman avustamana.
Korvausilmaventtiilit, jotka ovat välttämättömiä ilmanvaihdon toimivuuden kannalta, löytyvät kuitenkin vain noin 1,2 miljoonasta asunnosta. Näistäkin osa on rikki, tapetoitu umpeen tai muuten suljettu. Lopuista, yli miljoonasta asunnosta korvausilmaventtiilit puuttuvat kokonaan.
Tilanne on absurdi: merkittävä osa kodeistamme kärsii puutteellisen ilmanvaihdon aiheuttamista sisäilmaongelmista. Kysymys kuuluukin, onko tämä hyväksyttävää? Miljoonat suomalaiset hengittävät päivittäin sisäilmaa, joka kulkeutuu asuntoon rakenteiden likaisista vuotokohdista tuoden mukanaan terveydelle vaarallisia mikrobeja ja epäpuhtauksia. Myös rakennukset kärsivät puutteellisen ilmanvaihdon aiheuttamista ongelmista mm. kohonneen sisäilman kosteuden takia.
Tilanne on absurdi.
On myös huomattava, että asuntokantamme lisääntyy vuosittain vain noin yhdellä prosentilla, joten eikö olemassa olevien rakennusten korjaamisen tulisi olla prioriteetti.
Tekemistä siis riittää. Entä löytyykö tekijöitä, jotka vastaavat huutoon? Keskustellessani korjauspuolella työskentelevien tahojen kanssa jää vaikutelmaksi, että nykyiset säädökset ja mitoitusohjeet ovat vaikeaselkoisia ja liian tulkinnanvaraisia. Ne nojaavat liikaa koneellisen ilmanvaihdon periaatteisiin ja tämän vuoksi ilmavirrat päädytään usein varmuuden vuoksi ylimitoittamaan. Seurauksena on hurjia ilmamääriä, jotka eivät ota huomioon ulkoisia olosuhteita – kuten tuulen vaikutusta. Asukas jää näin liikaa suunnittelijan armoille ja tämä kostautuu asuinmukavuudessa.
Lisäksi korvausilmaventtiilejä käytetään usein väärin tai puutteellisesti, eikä varsinkaan tehokkaiden suodattimien merkitystä aina ymmärretä. Pienhiukkaset ovat WHO:n mukaan maailman suurin ympäristöterveysriski. Silti Suomessa suhtaudutaan edelleen välinpitämättömästi ilmansuodatuksen merkitykseen. Suodattimia käytetään puutteellisesti ja niiden vaihtamista laiminlyödään, vaikka kustannuksiin nähden hyödyt asumisterveyteen ovat todistetusti merkittävät.
Ilmanvaihdon perusasioista tarvitaan selkeää ja helposti sovellettavaa tietoa. Kyse ei ole rakettitieteestä. Rakentamisen vastuullisuudesta on turha puhua, jos emme pysty varmistamaan edes riittävää ja puhdasta hengitysilmaa omissa kodeissamme.
Kirjoittaja on Peter Schlauf on Velco oy:n toimitusjohtaja
