Humanistin menestysputki
Kirjallisuuden Seuran juhlasali täyttyi talotekniikka-alan väestä keväällä. Paikan päällä juhlittiin Jari Syrjälän kirjoittamaa elämäkertaa Henri Juva – humanisti vai liikemies?
Sana ”talotekniikka” lausuttiin ensimmäisen kerran Katajanokan Kasinon kabinetin pöydän ääressä. Elettiin 1980-lukua ja työn alla oli lvi-alan toimialastrategia. Näin kerrotaan uunituoreessa Henri Juvan elämäkerrassa. Juva istui kyseisessä seurueessa, jossa keskustelu laajeni lvi:stä kaikkeen putkissa ja johdoissa liikkuvaan: lämmön, veden ja ilman lisäksi sähköön ja tietoon.
Kokouksen jälkeen ”talotekniikka” vakiintui käsittämään rakennuksen teknisten järjestelmien kokonaisuutta.
– Tiesimme onnistuneemme, kun ristimme itsemme uudelleen, Juva sanoi elämäkertansa julkistustilaisuudessa.
Outolintu alalla
Henri Juva – humanisti vai liikemies -elämäkerran on kirjoittanut Juvan lähes 40 vuotta tuntenut Jari Syrjälä. Juva ja Syrjälä tutustuivat vuonna 1986 ja tekivät myöhemmin yli 20 vuotta yhteistyötä lvi- ja talotekniikka-alalla.
– Luulin, että tiedän jotain Henristä. Mutta vasta kirjoittaessa opin tuntemaan, kuinka monipuolisesti hän on vaikuttanut rakentamisen, talotekniikan sekä muiden järjestöjen ja yritysten elämässä, Syrjälä sanoi julkistamistilaisuudessa.
Kirjallisuutta opiskelleena humanistina Juva on putkialan yrittäjänä putkiasentajien ja diplomi-insinöörien keskellä harvinaisuus. Julkistamistilaisuudessa Syrjälältä kysyttiin, onko Juvan ”outolintuus” ollut alalla etu vai haitta.
– Se on ollut ehdottomasti etu. Media on ollut kiinnostunut Henristä ja yksi syy siihen on ollut, että hän on ollut poikkitieteellinen tälle alalle. Myös hänen keinonsa ovat olleet poikkitieteelliset, Syrjälä vastasi.
Vuonna 2018 Talouselämä-lehti lehti teki Juvasta jutun otsikolla ”Miltä tuntuu kun saa 9,6 miljoonan pääomatulot? – ”Se on vähän tylsää”, sanoo yrityskaupoilla rikastunut Henri Juva”. Tylsää tai ei, uran alkuvaiheessa Juva tavoitteli taloudellisen riippumattomuuden tuomaa vapautta – jota hän ei sen saavutettuaan tosin ”ole käyttänyt mihinkään”. Elämäkerrassaan hän kiteyttää ajatuksiaan unelmista ja tavoitteista näin:
Tunnen vahvasti, ettei unelmia saisi koskaan saavuttaa, koska matka on monesti hauskempi kuin perillepääsy. Ja jos todella saavutat ikiaikaisen tavoitteesi, mitä seuraavaksi. Olitko kenties asettanut riman liian alas?