Sähköistäminen säästää euroja
Sähköistäminen, lämpöpumput ja energiatehokkuus säästävät euroja ja vähentävät hiilidioksidipäästöjä.
Rakennusten lämmitys on Suomessa edelleen merkittävä energian käyttäjä ja päästöjen lähde. Tilastokeskuksen mukaan kaikkien rakennusten lämmittämisen osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta vuonna 2023 oli 28 prosenttia. Energiaa kului 77 terawattituntia. Yksin asuintilojen lämmitykseen käytettiin energiaa 42 terawattituntia, mikä on 66 prosenttia asumisen energian kokonaiskulutuksesta. Loppu menee käyttöveden lämmitykseen, kotitalouslaitteisiin ja saunojen lämmitykseen.
Lämmityksen energiankulutusta ja päästöjä saadaan pienennettyä rakentamalla ja korjaamalla kiinteistöt energiatehokkaiksi ja puhdistamalla lämmitysenergiaa. Puhdistamisen tulee kohdistua sekä kaukolämmitykseen että erillislämmitykseen. Molemmissa tapauksissa sähköistäminen, hukkalämpöjen hyödyntäminen ja lämpöpumput ovat avainasemassa.
Sähköistämisen hyödyllisyys perustuu siihen hyvään tilanteeseen, että Suomen sähkön tuotannosta jo yli 95 prosenttia on fossiilivapaata. Kasvavan tuuli-, aurinko- ja ydinvoiman ansiosta kaikenlainen polttaminen vähenee. Näin myös puun osuus sähkön ja lämmön tuotannossa vähenee, mikä auttaa hakkuiden pienentämisessä ja metsien hiilinielujen kasvattamisessa.
Investointien kokonaisarvo on lähes neljä miljardia euroa.
Tilastokeskuksen mukaan uudisrakennuksissa kaukolämmön osuus on nykyisin runsas 44 prosenttia, kun osuus lasketaan myönnetyistä rakennusluvista painotettuna lämmitetyllä rakennustilavuudella. Lämpöpumppujen osuus on 34 prosenttia ja sähkön 11 prosenttia. Lisäksi on huomattava, että kasvava osuus kaukolämmöstä tehdään sähköllä, lämpöpumpuilla ja hukkalämpöjä hyödyntämällä. Osuus on nyt 20 prosenttia ja se kasvaa nopeasti lähivuosina kohti 40 prosenttia.
Lämpöpumppujen kasvava rooli näkyy myös Isännöintiliiton tuoreessa energiabarometrissa. Energiabarometriin vastasi joulu-tammikuun 2024–2025 aikana 276 isännöintialan ammattilaista eri puolilta Suomea. Otos kattaa 5 600 taloyhtiötä. Kyselyn tulosten mukaan maalämpö ja ilmavesilämpöpumput yleistyvät pääasiallisina lämmitysmuotoina omakotitalojen lisäksi taloyhtiöissä. Kerrostalojen osalta 29 prosenttia kyselyn isännöitsijöistä valitsisi pääasialliseksi lämmitysmuodoksi maalämmön, kun lämmityslaitteet tulevat seuraavan kerran uusittaviksi. Rivitalojen osalta vastaava osuus on 35 prosenttia. Ilmavesilämpöpumpun pääasialliseksi lämmitysmuodoksi valitsisi rivitaloissa peräti 18 prosenttia isännöitsijöistä.
Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen mukaan lämpöpumppuja myytiin Suomessa vuosina 2020–2024 yhteensä noin 650 000 kappaletta. Investointien kokonaisarvo on lähes neljä miljardia euroa. Rakentamisen vauhdittuessa uudelleen viimeistään vuonna 2026 lähtevät lämpöpumppuinvestoinnit taas uuteen kasvuun.
Puhdistuneella sähköllä toimivasta kasvavasta lämpöpumppukannasta onkin tullut merkittävimpiä tekijöitä Suomen ilmastopäästöjen vähentämisessä oli sitten kysymys rakennusten erillislämmityksestä tai kaukolämmöstä.
Kirjoittaja Raimo Lovio on Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun emeritusprofessori ja KTT.
