VTT: Energiatehokkuuden parantaminen mullistaa rakentamisen lähivuosina
EU edellyttää, että uudisrakentamisessa siirrytään lähes nollaenergiatalojen rakentamiseen vuoden 2021 alusta. Suomi on osana EU:ta sitoutunut merkittävään rakennuskannan hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.
– Nykyiset uudistalot ovat vanhanaikaisia jo alle 10 vuodessa. Vaikka rakentamisen laatu on parantunut, virheitä tehdään jatkuvasti. Laadun on pakko vihdoin parantua, koska vanhan rakennuskannan lisääntyvään parantamiseen meillä ei ole varaa, toteaa VTT:n energiatehokkaan rakentamisen asiantuntija Jyri Nieminen.
Matalaenergia-, passiivi- tai nollaenergiatalon energiatavoitteet saavutetaan vain, jos suunnittelun ja rakentamisen laatu ovat kunnossa. Samalla vältetään kosteusvaurioita aiheuttavat laatuvirheet.
Vastuu kosteusvaurioiden ehkäisemisessä on sekä tilaajalla että rakentamis-, huolto- ja ylläpitopalveluiden tarjoajilla. Osaavien suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kiinnittäminen hankkeeseen ja tilaajan edun tehokas valvonta ovat tilaajan vastuulla. Rakennukselle on syytä esittää selkeät toimivuuspohjaiset tavoitteet, jotka voidaan käyttöönottovaiheessa todentaa.
Rakennusten kosteusvauriot ovat pääsääntöisesti johtuneet putkistovuodoista ja puutteellisesta työn laadusta. Sadeveden tunkeutuminen rakenteisiin on tyypillinen merkki julkisivuratkaisujen huonosta laadusta, huollon puutteesta tai kunnossapidon laiminlyönneistä. Muita kosteusvaurioiden syitä ovat vedeneristyksessä tehdyt virheet, rakennustuotteiden väärä säilytys sekä huolimattomuus ja välinpitämättömyys.
Suomessa on hyvää osaamista esimerkiksi rakennusten lämmöneristämisessä, talotekniikan laiteratkaisuissa ja ikkunateknologiassa. Teknologiaosaamisen viennin edistämiseksi olisi tärkeää luoda kotimaisia esimerkkejä toimivista ratkaisuista. Energiatehokkaiden rakennusten tutkimustuloksia on voitu hyödyntää luomalla kehitetystä rakennus- ja energiateknologiasta alan yrityksille kilpailutekijä.
Energiatehokkaan rakennuksen kustannukset ovat 2 – 7 % korkeammat kuin tavanomaisen, määräysten mukaisen rakentamisen kustannukset. Nollaenergiatalossa syntyy lisäkustannuksia uusiutuvan energian tuotantolaitteista.
VTT on tutkinut ja kehittänyt nollaenergiarakennustekniikkaa vuodesta 1990 lähtien. Kehitystyössä on pyritty ratkaisuihin, joilla saavutetaan hyvä energiatehokkuus ja sisäolosuhteet tinkimättä rakennuksen arkkitehtuurille ja käytettävyydelle asetetuista vaatimuksista. Koerakennukseen asennettujen mittareiden avulla on pystytty löytämään ja ratkaisemaan matalaenergiarakentamisen ongelmakohtia.
