Melua lämmönjakohuoneessa – ”Ongelmat voidaan ehkäistä tehokkaasti”

Maalämpöjärjestelmä on houkutteleva vaihtoehto, sillä se voi pienentää lämmityskustannuksia merkittävästi ja vähentää kiinteistön hiilijalanjälkeä. Järjestelmän asennuksen jälkeen ilmenevä meluhaitta voi kuitenkin aiheuttaa ikävän yllätyksen asukkaille. Asuinkerrostaloissa ja rivitaloissa melu saattaa kantautua laitetilan lähellä sijaitseviin asuntoihin niin häiritsevänä, että asumisolosuhteet kärsivät.

Meluongelmat syntyvät, kun suunnitteluun, hankintaan, toteutukseen ja vastuunjakoon liittyviä riskejä ei ole osattu ottaa riittävästi huomioon. Kun maalämpöjärjestelmässä tulee vika, siitä vastaa aina taloyhtiö. 

– Taloyhtiöissä ei ole ollut kovin laajasti ymmärrystä siitä, minkälainen riski on olemassa. Ei välttämättä ole yhtään asiantuntijaa, joka pystyisi analysoimaan riskit etukäteen. Isännöitsijä keskittyy hallinnollisiin asioihin, urakoitsija on kilpailutilanteessa ja saadakseen keikan, tämä ei pysty välttämättä sisällyttämään riskienhallintaa hintaan, kun kilpailijatkaan eivät sisällytä, Akukon oy:n asiantuntija Timo Peltonen sanoo.

Äänitekniikkaan ja melunhallintaan pitäisi kiinnittää huomiota jo suunnitteluvaiheessa. 

– Hankaluus on myös se, että järjestelmät kootaan tunnetuista komponenteista, mutta jokainen kohde on uniikki. Tilat ovat ahtaat, lähellä on asuntoja eikä rakenteita ole alun perin suunniteltu siihen, että tiloihin tuodaan maalämpöpumppuja ja niiden putkistoja. Rakenteet ja tilat eivät usein ole suunniteltu maalämpölaitteistolle, mikä tekee muutoksista haasteellisia.

Jos laitteet ahdetaan liian pieneen tilaan, se tarkoittaa myös sitä, että muutokset ja korjaukset ovat hankalia, kun tilaa ei ole riittävästi. 

– Jälkikäteen ei paraskaan asiantuntija pysty lupaamaan, että syntynyt ongelma voidaan ratkaista muutoin kuin purkamalla koko järjestelmä. 

Taloyhtiöllä iso vastuu

Terveydensuojelulaki ja asumisterveysasetus määräävät tarkat rajat asuintiloissa sallittavalle melulle, erityisesti yöaikaan. Kun lämmitysjärjestelmää vaihdetaan, taloyhtiö vastaa myös meluhaittojen estämisestä. Taloyhtiöllä on vastuu siitä, että asunnoissa on määräysten mukaiset olosuhteet.

– Meluhaitan syntymiseen vaikuttavat usein suunnitteluvaiheen puutteet. Monessa hankkeessa ei ole ymmärretty, kuinka merkittävässä roolissa melu on asumisviihtyvyyden kannalta. Meillä on jonoksi asti näitä kohteita, missä ongelmia on ilmennyt. Viimeisen kahden vuoden aikana hankkeiden määrä meillä on lisääntynyt valtavasti, pääosin isoissa kaupungeissa, kertoo Peltonen.

Ongelmat voidaan ehkäistä tehokkaasti, kun projektiin otetaan mukaan akustinen asiantuntija jo suunnitteluvaiheessa.

– Kun hankkeeseen sitoutetaan akustikko jo varhaisessa vaiheessa, voidaan potentiaaliset meluriskit tunnistaa ja hallita ennen kuin ne konkretisoituvat kalliiksi ja hankaliksi korjaustarpeiksi. 

Melun reitit ja lähteet

Maalämpöpumppujen melu voi levitä rakenteiden läpi runkoäänenä tai ilmaäänenä. Tilanne pahenee, jos laitteet on asennettu liian ahtaisiin tiloihin, kuten entisiin kaukolämmön lämmönjakohuoneisiin.

– Esimerkiksi kerrostaloissa maalämpöpumpun kokoluokka on noin 100 kilowattia, ja laite voi olla suuren jääkaappi-pakastimen kokoinen. Jos asunto sijaitsee lämmönjakohuoneen yllä tai vieressä, melu voi olla huomattava ja aiheuttaa terveyshaittaa, Peltonen sanoo.

Laitteistosta rakenteisiin kytkeytynyt värähtely synnyttää asuintiloissa kuultavaa runkoääntä, jota Peltonen kuvailee epämääräiseksi, matalaksi jyrinäksi. 

– Värähtely syntyy maalämpöpumppujen kompressoreissa ja se leviää myös laitteisiin liittyvien putkistojen kautta. Jos lämpöpumppuja on useampi, ne voimistavat ääntä keskenään. 

Rakenteiden äänieristys on luonnostaan heikoin matalan jyrinän osalta. 

– Laitemelun etenemisreittejä on yleensä useita. Kun yhden korjaa, niin tilanne ei välttämättä muutu paremmaksi. Meluntorjunta vaatii kaikkien etenemisreittien tunnistamista ja korjaamista.Sekä ilmaäänet että runkoäänet pitää saada pidettyä aisoissa.  Runkomelua aiheuttava värähtely on niin pientä, että sitä ei tunne, mutta se saa huoneen pinnat toimimaan kuten isot kaiuttimet: värähtelevät pinnat säteilevät ääntä huoneeseen.

Peltonen korostaa ennakoivan suunnittelun merkitystä. Akustikon mittaukset ja selvitykset suunnitteluvaiheessa auttavat varmistamaan, että ääneneristys on riittävä. 

– Me keräämme käytännön tietoa kentältä ja käytämme sitä laskelmissamme. Saamme mittauksin ja laskemalla etukäteen arvion asuntoon kantautuvasta melutasosta ja voimme verrata lukuja viranomaisen toimenpiderajoihin. Samalla ohjeistetaan ja varmistetaan, ettei maalämpölaitteiston värähteleviä putkia asenneta suoraan kiinni seiniin tai rakenteisiin.

Akustikko voi myös suositella hiljaisempia laitteistoja tai ehdottaa niiden sijoittamista taloyhtiön piharakennuksiin, jolloin melu ei kantautuisi asuinrakennukseen lainkaan.

– Jos lämmönjakohuonetta ei voida valjastaa maalämpölaitteistolle, niin seuraavaksi kartoitetaan yleensä yhtiön muut tilat, pesutuvat ja pyöräkellarit. Jos tilaa ei talon sisältä löydy, niin seuraava kartoituskohde on yleensä taloyhtiön piha-alue ja erilliset rakennukset, mihin laitteet voisi sijoittaa. Tämä on optimaalinen ratkaisu siinä mielessä, että laitteet eivät ole asuinrakennuksen rungossa lainkaan kiinni.

Joissakin kohteissa ratkaisuksi voi riittää myös lämmönjakohuoneen kattoon lisättävä äänieritysalakatto, minkä avulla vahvistetaan yläpuolisen välipohjan äänieristystä. 

– Se on valitettavasti usein hankala toteuttaa jälkikäteen, sillä se vaatii korkeussuunnassa noin 20 cm tilaa. Vaihtoehtona voi olla myös hiljaisempi lämpöpumppu.  Eri valmistajien laitteiden ja mallien välillä voi olla 20 desibeliä eroa. 

Ongelmien ilmetessä

Taloyhtiöiden hallituksella on suuri vastuu meluongelmien ilmetessä. Asukkaan ensimmäinen yhteydenotto kannattaa tehdä taloyhtiön hallitukselle. Tarvittaessa kunnan asumisterveysviranomainen voi tutkia tilannetta ja asettaa uhkasakon, jos taloyhtiö ei tartu ongelmaan. Viime kädessä osakas voi haastaa taloyhtiön oikeuteen. 

– Palveluita voi ostaa myös yksityisiltä tahoilta, mutta silloin kannattaa sopia etukäteen, kuka maksaa kulut. Osakas maksaa itse, jos mitään ongelmia ei tule esiin, ja jos tulee, niin kannattaa etukäteen varmistaa, että taloyhtiö vastaa tällöin selvityksen kustannuksista. 

Tässä varmistetaan myös osakkaiden yhdenvertaisuus siltä osin, että kukaan osakkaista ei voi tilata mielin määrin selvityksiä, sillä ns. turhat selvitykset jäävät itselle maksettavaksi. 

– Vinkkinä antaisin vielä, että urakassa sopimukseen kirjataan, että ennen viimeistä maksuerää ja urakan vastaanottamista tehdään melumittaukset. Näin varmistetaan, että meluhaittaa on hallittu vaatimusten mukaisesti.  Se on hyvä näyttö asukkaalle, taloyhtiölle ja järjestelmän toimittajalle, Peltonen ehdottaa.