Ilma-vesilämpöpumppujärjestelmä tyhjään uima-altaaseen – ”Harvinaisen kivuton kokonaisuus”

Viisi ilma-vesilämpöpumppua, sähkökattila, neljä käyttövesivaraajaa, tulistusvaraaja ja puskurivaraaja. Tämä kokonaisuus asennettiin rivitaloyhtiön piharakennukseen syksyllä 2024. Kokonaisuus korvasi kaukolämmön vähentäen sekä energiankulutusta että hiilidioksidipäästöjä. Järjestelmä voitiin asentaa vanhan rinnalle ja ottaa käyttöön ”lennosta”, ilman merkittävää haittaa asukkaille.

Etukäteen arvioitiin säästettävän 20 000–25 000 euroa vuosittaisissa lämmityskustannuksissa ja vähennettävän hiilidioksidipäästöjä yli 55 000 kiloa vuodessa. Loka-joulukuussa 2024 lämmityskulut pienenivät jo 38,8 prosenttia.

– Salpausselän harjun alue on laajalti pohjavesialue, eli maalämpö ei ollut mahdollinen, mutta oikein toteutetulla ilma-vesilämpöpumppujärjestelmällä saavutettiin erinomainen energiatehokkuus, kertoo Lämpöjokeri oy:n toimitusjohtaja Jussi Heimonen.

Urakka aloitettiin heinäkuussa 2024 ja käyttöönotto tapahtui lokakuun alussa. Heimonen kertoo, että Lämpöjokeri teki suunnitelman yrityksessä käytössä olevalla mitoitustyökalulla. 

– Se kertoo tarvittavan tehon lämpöpumppujärjestelmälle ja sen laskennallisen energiansäästön. Tein itse alustavan kartoituksen ja karkean budjetin investoinnista tammikuussa 2024, ja siitä se sitten lähti. Saku Korhonen tuli mukaan konsultin roolissa keväällä 2024 arvioimaan tarjouksia. 

Mitoitusvaiheessa laitteiden data ja rakennuksen tiedot syötettiin järjestelmään, joka hakee mukaan säähistorian 30 vuoden ajalta ja lisää kyseisen alueen säädatan laskelmaan. Laskennassa ei oteta kantaa esimerkiksi rahoituskustannuksiin tai muihin tilaajan puolelta tuleviin kuluihin. 

– Eli laskelmat tehtiin puhtaasti laitteiden tuottamasta laskennallisesta energiasäästöstä. Sen jälkeen taloyhtiö pyysi tarjoukset eri urakoitsijoilta.

Hiilidioksidipäästöjen osalta laskelmassa tehtiin vertailua kaukolämmön tuotantoon, mutta kaukolämmön tuotantotapaan ohjelma ei ota kantaa. 

Viisi ilma-vesilämpöpumppua

Järjestelmässä hyödynnetään viittä Mitsubishi Electricin Large Hydrobox + PUHZ-SHW230YKA2 -ilma-vesilämpöpumppua, jotka vastaavat kiinteistön lämmöntuotannosta.

– Lämmitysjärjestelmän tueksi asennettiin Jäspin sähkökattila, neljä 400 litran käyttövesivaraajaa, jotka takaavat lämpöpumpuille tasaisen käyttövesituotannon, Jäspin tulistusvaraaja, joka huolehtii käyttöveden lämpötilan nostosta tarvittaessa ja 1 000 litran puskurivaraaja. Sen tehtävänä on tasata lämmitysjärjestelmän toimintaa ja parantaa energiatehokkuutta, Heimonen kertoo. 

Hydrobox on keskeinen osa lämpöpumppujärjestelmää, joka toimii liitäntäpisteenä ulkoyksikön ja kiinteistön lämmitysjärjestelmän välillä. 

– Hydroboxin tehtävänä on siirtää ulkoyksikössä tuotettu lämpöenergia kiinteistön lämmönjakoverkkoon, kuten patteri- tai lattialämmitysjärjestelmään. Se sisältää tehokkaan lämmönvaihtimen, joka siirtää lämpöä ulkoyksikön kylmäaineelta kiinteistön lämmitysveteen. Laitteistolla toteutetaan kiinteistön lämmitys ja jäähdytys vesikiertoisen lämmönjakoverkon avulla. 

Hydrobox-sisäyksikkö liitetään lämmitysverkkoon sen alapuolella sijaitsevien vesiputkiliitäntöjen kautta ja ulkoyksikköön kylmäputkiliitäntöjen avulla. Lisäksi asennuksessa yhdistetään ulkoyksikön sähkönsyöttö sekä kommunikaatiokaapeli yksiköiden välille.

– Järjestelmä tuottaa -15 asteeseen lämmön puhtaasti lämpöpumpuilla. Sen jälkeen sähkökattila lähtee rinnalle. Riippuen menoveden lämpötilasta, noin 20 asteen pakkasella tai kylmemmällä, lämpöpumppujärjestelmä kannattaa pysäyttää ja lämmittää pelkällä sähköllä. 

Heimonen mainitsee, että laitteiston voisi ajaa -25 asteeseen, mutta se ei ole yleensä kannattavaa. 

– Noin kovaa pakkasta on niin harvoin, että ei ole järkevää investoida laitteisiin niin kovia pakkasia ajatellen. 15 pakkasasteen raja-arvo on usein optimaalinen. Kun lämpöpumpuilla tuotetaan lämmitys sinne asti, silloin energiapeitto on yleensä yli 90 prosenttia.

Kivuton kokonaisuus

Laitteiston sijoittelu on usein haastavaa tilanpuutteen vuoksi. Lisäksi laitteet pitää pystyä huoltamaan tulevaisuudessa. 

– Tämän taloyhtiön uima-allas ei ollut enää käytössä ja se tuli ilmi heti, että tila olisi käytettävissä. Kaukolämmön lämmönjakokeskus ei ollut lainkaan riittävä kooltaan. Sinne sijoitettiin sähkökattila, muut laitteet asennettiin käytöstä poistetun uima-altaan pohjalle. 

– Ulkoyksikön sijoittelu voi olla myös haastavaa, mutta tässä yhtiössä on erillinen ulkorakennus, johon sijoitettiin kaikki laitteet ja ulkoyksiköt. Aurinkopaneelit olivat jo katolla. Kokonaisuutena projekti oli harvinaisen kivuton kokonaisuus. 

Heimonen sanoo, että taloyhtiössä painotetaan usein pelkkää investointikustannusta ja takaisinmaksuaikaa.

– Kokonaisuuden vertaaminen on tärkeää etenkin silloin, kun mukana ei ole konsulttia tai teknistä isännöitsijää, jolla on kokemusta aiemmista vastaavista hankkeista.

Missä tahansa lämmitystavan muutoshankkeessa riittävä osaaminen on ensiarvoisen tärkeää, sekä suunnittelussa että toteutuksessa. 

– Lämpöpumppuala on ollut kuin villi länsi siitä asti, kun markkina räjähti. Kun kauppa käy, niin helpon rahan perässä juoksijoita tulee aina pilvin pimein. 

Heimonen sanoo, että laitteet ovat herkkiä ja vaativat asiantuntemusta. 

– Voi olla kyse todella pienistä yksityiskohdista, että projekti onnistuu. Taloyhtiöille haluaisin korostaa sitä, että etukäteen varmistetaan, että hankkeen toteuttajalla on kokemusta ja että laitteisto soveltuu kyseiseen kohteeseen. 

Kokonaisuuden vertaaminen on tärkeää etenkin silloin, kun mukana ei ole konsulttia eikä teknistä isännöitsijää. 

– Viime vuonna purimme kokonaisen lämpöpumppujärjestelmän pois, sillä laitteisto ei tuonut energiansäästöä taloyhtiölle ja sen asentanut yritys ei kyennyt asiaa korjaamaan. Kahdessa vuodessa taloyhtiön sähkölasku nousi suuremmaksi mitä vastiketulot olivat, joten asiaan oli pakko reagoida. Puhutaan isosta investoinnista, niin se on ikävä maksaa kahteen kertaan. Laskunhan maksavat asukkaat. Onneksi uusi järjestelmä toi kaivatut energiansäästöt.

Yhtiövastike alemmas

Kaukolämmön hinta nousi vuoden 2023 aikana Lahdessa 12,6 prosenttia. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Juha Miettinen kertoo, että ilahduttavaa hankkeessa oli säästöjen lisäksi se, että sähköt eivät olleet poikki laisinkaan ja lämmin vesi ainoastaan muutaman tunnin. 

– Me emme ole enää riippuvaisia kaukolämmön hintakehityksestä. Koko kalenterivuoden lämmitykseen käyttämämme kumulatiiviset kulut alittivat heti lokakuun alun käyttöönoton jälkeen edellisen vuoden kumulatiiviset kulut, kun lokakuun tiedot oli saatu laskettua mukaan. 

Marras- ja joulukuussa säästö kasvoi merkittävästi, vaikka taloyhtiö maksoi kaukolämmön sopimuksen irtisanomisajalta tehomaksuja 23.11. asti 1 890 euroa. 

– Vertailuluvut ovat lämpötilakorjaamattomia, mutta kaikkinensa loppuvuosi alensi lämmityskulujamme peräti 38,8 prosenttia, vaikka kaukolämmön perusmaksut ovat mukana kuluina. Rahana tuo tekee 6 624 euroa. Ilman kaukolämmön kuluja säästöprosentti olisi ollut 49,8 prosenttia. 

Miettinen kertoo, että taloyhtiössä lämmityskustannukset ovat olleet noin 35 prosenttia koko hoitovastikkeesta. 

– Uuden lämmitysjärjestelmämme ansiosta meillä on mahdollisuus alentaa yhtiövastiketta merkittävästi näinä päivinä, jolloin yhtiövastikkeiden nousu on julkisuudessa esitetty välttämättömäksi.