Esivalmisteiden viemärisuunnitteluun tarvitaan yhteistyötaitoja

Rakennuksen jätevesiviemärien suunnitteleminen on yksinkertainen juttu. Ihan kaikelle on ohje, josta voi tarkistaa miten mikäkin asia kuuluu tehdä. Sitten vain tehdään: katsotaan, millaisia vesipisteitä arkkitehti on rakennukseen merkinnyt ja luetaan ohjeesta sitä vastaava viemäröitävän veden määrä. Kootaan viemärit yhteen, lasketaan virtaamat ja johdetaan liitospisteeseen ohjeen mukaisella putkikoolla ja kaadolla. Siinäpä se kutakuinkin jo olikin, erikoisemmat tai hankalammat järjestelmät rajaan tämän jutun ulkopuolelle.

Rakentamisen teollistamisesta tai rakennusosien tehdasvalmistamisesta puhutaan paljon. Sitä pidetään myös yleisesti yhtenä keinona rakennusalan tuottavuuden nostamiseen. Käytän näistä työmaan ulkopuolella valmistettavista rakennuskomponenteista termiä esivalmiste.

Esivalmisteita on karkeasti jaoteltuna kahdenlaisia: tasoelementtejä ja tilaelementtejä. Tasoelementit ovat seinä-, lattia- tai kattoelementtejä. Tilaelementit ovat tehdasvalmisteisia kylpyhuoneita, huoneistoja tai konehuoneita. Tämän jaottelun lisäksi on toki olemassa monia erikoistuotteita, esimerkiksi tekniikkahormielementtejä. Karkeasti yleistettynä tasoelementtien sisältämä tekniikka rajoittuu sähköreittien putkituksiin, kun taas tilaelementit saattavat sisältää esimerkiksi asuinhuoneiston kaiken talotekniikan.

Normaali viemärisuunnittelu esivalmisteisiin menee samalla kaavalla kuin perinteisen rakentamisen kohdallakin. Lasketaan virtaamat, määritellään putkikoot ja kootaan ne yhteen johdettavaksi eteenpäin. Tämä osuus on kuitenkin vain pieni osa esivalmisteen suunnittelemista.

Ennen kuin päästään tuohon osuuteen, on yhteistyössä määriteltävä tuote ja sen rajapinnat: millainen tuote on, mitä ominaisuuksia sillä on, mistä se alkaa ja mihin päättyy. Näiden ohella on tunnettava tehdasvalmistamisen ja rakentamisen lainalaisuudet: millaiseen valmistustarkkuuteen tehdas kykenee ja toisaalta millaiseen asennustarkkuuteen työmaa kykenee. Väistämättä tulee tilanteita, joissa tehtaan valmistustarkkuuden ja työmaan asennustarkkuuden vaihteluväli asettuu gaussin käyrällä ääripäihin. Sen seurauksena esimerkiksi suunniteltu viemärin kaato ei toteudu, ellei vaihteluvälejä ole etukäteen huomioitu.

Edellä kuvattujen määrittelyiden jälkeen päästään tekemään alussa kuvattu normaali suunnittelu eri käyttötilanteisiin ja tarpeisiin. Suunnittelu tehdään tehtaan hankintasopimuksen mukaisilla osilla huomioiden omaa alaa sivuavat alat, kuten rakennetekniikka tai akustiikka. Esimerkiksi viemärien koteloista ei saa tulla kaikukoppaa, eikä kannake saa viedä viemäriääniä liian kevytrakenteiseen runkoon.

Esivalmisteiden viemärien suunnittelussa tärkeintä ovat suunnittelutaidon sijaan yhteistyötaidot ja yhteistyöhalukkuus eri osapuolten välillä. Esivalmiste on aina tuotemäärittelyn ja eri osapuolten tarpeiden kompromissi. Hyvällä yhteistyöllä tehdään hyviä kompromisseja.

Kirjoittaja Heikki Kumpula on teollisen rakentamisen talotekniikan asiantuntija.