Suomi tukee energiasyöppöjä suuryrityksiä sadoilla miljoonilla – turhaan
Valtio menettää vuosittain 200 miljoonaa euroa verotuloja saamatta rahoilleen vastinetta, sillä mikään ei osoita energiaveron palautusten parantaneen yritysten kilpailukykyä. Lisäksi tuki on ristiriidassa Suomen ilmastotavoitteiden kanssa.
Mikäli juuri taputeltu kilpailukykysopimus ei tuota toivottuja tuloksia, eli paranna Suomen kilpailukykyä, luvassa on lisää säästämistä. Ja yksi ilmeinen kohde on löytynyt Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimuksessa.
VATT:n mukaan energiaveron palautuksista on tullut mittava verotuki paljon energiaa käyttäville suuryrityksille. Kyseessä on 200 miljoonan euron tulonsiirto muilta veronmaksajilta energiaintensiivisen teollisuuden aloille.
Suomen energiaverotusta kiristettiin vuonna 2011. Energiaintensiivisen teollisuuden verotusta kuitenkin huojennettiin jo 2012 kilpailukyvyn turvaamiseksi. Uudistus moninkertaisti energiaveron palautuksiin oikeutettujen yritysten määrän noin kymmenestä yli 140:n yritykseen. Maksettujen palautusten arvo kasvoi samalla vajaasta 10 miljoonasta eurosta yli 200 miljoonaan euroon.
VATT:n analyysin mukaan huojennukset eivät ole parantaneet energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukykyä. Vaikutusten puuttumista selittää se, että teollisuus maksaa muutenkin sähköstä Suomessa huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi Tanskassa, Saksassa ja Britanniassa, ja että yritysten energiaverot ennen palautuksia olivat keskimäärin vain prosentin liikevaihdosta vuosina 2011–2014.
Analyysin perusteella verotuki ei ole ollut järkevää julkisten varojen käyttöä. VATT:n tutkijoiden mukaan verohelpotukset voitaisiinkin poistaa heikentämättä yritysten kilpailukykyä.
Yritysten kilpailukyky ei ole kiinni energiaverosta, VATT:n erikoistutkija Saara Tamminen huomauttaa. Investointimaan houkuttelevuuteen vaikuttavat paljon enemmän esimerkiksi energian hinta, työvoiman saatavuus ja osaaminen, raaka-aineiden saatavuus, kauppa- ja teollisuuspolitiikka, yhteiskunnan vakaus, valuuttakurssit ja niin edelleen.
Energiaveronpalautusten laskutapa suosii suuria yrityksiä. Yli 95 prosenttia palautuksista päätyy kansainvälisille suuryrityksille. Toimialoista suurimman osan veronpalautuksista, yli 50 prosenttia, saa paperiteollisuus. Vuosina 2012–2014 paperiteollisuusyritykset saivat keskimäärin takaisin noin 72 prosenttia maksamistaan energiaveroista.
”Palautuksia saaneilla yrityksillä ei analyysimme valossa ollut kilpailukykyongelmaa alun perinkään. Nämä yritykset olivat keskimääräistä suomalaista teollisuusyritystä tuottavampia jo ennen kuin alkoivat saada palautuksia”, Tamminen sanoo.
Kyse ei ole vain julkisten varojen käytöstä. Paljon energiaa käyttävien yritysten verohuojennukset ovat ristiriidassa Suomen ilmastotavoitteiden kanssa, sillä verotuki vesittää yritysten kannustimet etsiä vähäpäästöisiä ratkaisuja ja parantaa energiatehokkuuttaan.
”Kansainvälinen tutkimusnäyttö aivan yksiselitteisesti kertoo, että kustannustehokkain tapa energiatehokkuuden kehittämiseen on hinnoilla ohjaaminen verotuksen tai päästökaupan kautta”, sanoo tutkimusohjaaja Marita Laukkanen VATT:lta.
Valtio tukee energiasyöppöä teollisuutta muillakin tavoin. Alennetun sähköveron mukainen verotuki teollisuudelle on noin 400 miljoonaa euroa vuodessa, VATT huomauttaa.
”Turhan energiaveron palautuksen poisto tasapainottaisi julkista taloutta ja mahdollistaisi esimerkiksi ansiotuloverotuksen keventämisen”, Tamminen ehdottaa.
”Järjestelmä ei tue rakennemuutosta, jossa Suomi siirtyisi palvelu ja tietoyhteiskuntaan. Jos verotuksen tarjoamat kannustimet investoida teknologioihin, joilla voidaan parantaa energiatehokkuutta, viedään pois, investoinnit mitä suurimmalla todennäköisyydellä ovat pois suomalaisilta cleantech-yrityksiltä”, Laukkanen toteaa
