Puhtaan teknologian patentointi vahvassa kasvussa Euroopassa – suomalaiset keskikastia
Puhtaan teknologian eli ns. cleantech-keksintöjen patentointi on ollut vahvassa kasvussa. Vuonna 2012 puhtaan teknologian keksintöjä syntyi noin 183 000, kun vastaava luku vuonna 2005 oli vain noin puolet tästä.
Samassa ajassa patentointi kaikkiaan kasvoi vain noin 26 %. Cleantech-keksintöjen osuus kaikista keksinnöistä onkin noussut selvästi, edellä mainitulla aikavälillä 4,8:sta 6,6 prosenttiin. Sama kasvusuuntaus on saatavilla olevan patentti-informaation mukaan jatkunut myös viime vuosina.
Cleantech-keksintöjä tehdään usealle eri tekniikan alueelle, nykyisin esimerkiksi akkuteknologian, aurinkopaneelien, tuulivoiman ja sähköautojen lataus- ja akkujärjestelmien alueille.
Pohjoismaista erityisesti Tanska on kunnostautunut cleantechissä, jos tarkastellaan patentointiaktiivisuutta suhteessa maan väkilukuun. Tanska on kunnostautunut erityisesti tuulivoimatekniikan ja -järjestelmien keksinnöissä, mutta myös monella muulla tekniikan alueella.
Suomalaiset ja ruotsalaiset keksijät sen sijaan edustavat vain keskikastia puhtaan teknologian keksintöjen suojaamisessa. Tilannetta kuvaa se, että molemmat maat tuottavat vuosittain noin 140–150 puhtaan teknologian keksintöä miljoonaa asukasta kohti, kun Tanskassa vastaava luku on yli 250. Niiden patentointi on kasvanut myös Suomessa, mutta kasvu on ollut vielä selvempää Tanskassa ja monissa muissa Euroopan maissa.
Suomessa keksintöjen määrällä mitattuna parhaiten suojatut tekniikan alueet liittyvät energiatehokkaaseen ICT-teknologiaan, kiinteiden ja juoksevien jätteiden käsittelyyn, energiatehokkaaseen tuotantoteknologiaan ja ei-fossiilisiin polttoaineisiin.
Kaikista Euroopan maista cleantech-patentointi on ollut lukumääräisesti ylivoimaista Saksassa – maailmanlaajuisestikin vain Kiina, USA ja Japani ovat Saksan edellä. Saksalaisten keksijöiden innovointiaktiivisuus on myös maan väkilukuun suhteutettuna Tanskan jälkeen suurinta Euroopassa ja noin kolminkertainen verrattuna esim. Isoon-Britanniaan tai Ranskaan.
Esimerkiksi energiatehokkaiden rakennus- ja arkkitehtuuriratkaisujen samoin kuin liikenneratkaisujen patentoinnissa Saksa on väkilukuun suhteutettuna myös Suomea lähes kolme kertaa aktiivisempi.
