Projektista prosessiksi

Koja Oy:n liiketoimintajohtaja Harri Huhtamäki
Harri Huhtamäki on edennyt urallaan talotekniikan suunnittelusta myyntiin, urakointiin ja rakennuttamiseen. Myynti tuntuu omimmalta asiakasrajapintansa ja nopean syklinsä vuoksi. Talotekniset laitteet valmistetaan prosessissa, ja prosessiin niiden pitäisi päätyäkin. Rakennushankkeet ovat kuitenkin edelleen projekteja, jotka syövät aikaa, rahaa ja miestä.

Talotekniikka on minulla varmaan geeneissä: isoisä oli ennen sotia putkimiehenä Onnisella ja samalla alalla ovat kaikki neljä setääkin olleet, sanoo Huhtamäki, joka kuitenkin lähti vuonna 1984 Helsingin yliopistoon opiskelemaan matematiikkaa.
– Sinne pääsi suoraan sisään ilman pääsykokeita.
Opiskelun ohella Huhtamäki teki piirtäjän töitä setänsä Suunnittelupalvelu ISH:ssa, löysi itsensä ja siirtyi yliopistolta Otaniemeen vuonna 1985.
– Opiskelin konetekniikassa lvi-suunnittelua ja rakentamistaloutta. Diplomityöni tein LVI-toimisto Hämeenlinnan Calor Oy:lle rakentamisen kustannusarvion laadinnasta suunnitteluvaiheessa. Kyseessä oli yrityksen toteuttama projekti rakennushallitukselle.
– Diplomityön yhteydessä havaittiin jo silloin, että suunnittelu- ja mitoitusohjelmistoista oli mahdollista saada tietoja, joita olisi voitu hyödyntää urakoitsijan laskentaohjelmassa, mutta tätä ei tapahdu oikeastaan vieläkään.

Hämeenlinnassa meni nelisen vuotta, sitten perhesyiden vuoksi Calorin Helsingin konttoriin ja sieltä Projectus Teamiin projektipäälliköksi 1990-luvun lopussa. Haltonin avainasiakaspäälliköksi Harri Huhtamäki valittiin uuden vuosituhannen alussa.
– Avainasiakaspäällikkönä vastuullani olivat ei-maksavat asiakkaat eli suunnittelutoimistot ja rakennuttajat. Sitä kesti pari vuotta, kunnes minut nimitettiin maajohtajaksi vetämään Haltonin Suomen-myyntiä.
– Siihen sattui kova toimistorakentamisen buumi, se oli hyvä nousukausi olla maajohtajana.
– Vuonna 2006 halusin katsoa jotain muuta ja siirryin SRV:lle talotekniikan projektipäälliköksi. Urallani oli aiemmin ollut suunnittelua ja myyntiä. SRV:llä yhdistyivät urakointi ja rakennuttaminen.
Plakkariin kertyi referenssejä Lahden Triosta ja muista kauppakeskuksista sekä Stockmannin saneerauksesta.
Vuonna 2011 soitettiin Koja Oy:stä.
– Kysyttiin, että kiinnostaisiko Kojacool Oy:n toimitusjohtajan tehtävä. Hetken arvelutti, kun se tarkoitti siirtymistä isosta kokonaisuudesta pieneen. Mutta olin katsonut jo kaikki talotekniikan neljä lohkoa, ja niistä myynti, sen asiakasrajapinta ja nopeasyklisyys veti voiton.
Kojacoolin liiketoimintaa olivat kylmän ja jäähdytyksen laitemyynti, urakointi ja huolto. Yritys oli Huhtamäen mukaan erillään muista Kojan yksiköistä, ainoa yhdistävä tekijä oli tietojärjestelmä. Toimintamallit ja laatujärjestelmäkin olivat Kojacoolin omia.

Huhtamäki nimitettiin Kojacoolin toimitusjohtajaksi toukokuussa 2011. Samalla Matti Sippolasta tuli rakennusten ja laivojen ilmankäsittelytuotteita sekä prosessipuhaltimia valmistavan Koja Oy:n toimitusjohtaja. Konsernin emoyhtiö Koja-Yhtiöiden toimitusjohtajaksi tuli Vesa Sorkion jälkeen Jorma Aalto.
Konsernissa alkoi iso ja nopea muutos. Syyskuussa 2011 Huhtamäestä tuli Koja Oy:n liiketoimintajohtaja vastuullaan rakennusten ilmankäsittely. Lähdettiin kohti suurempaa kokonaisuutta.
– Muutoksella haettiin synergiaa jäähdytys- ja ilmanvaihtokoneiden myynnissä, sillä asiakkaat ovat 80-prosenttisesti samoja. Viimeisen kymmenen vuoden aikana jäähdytys on tullut enemmän ja enemmän osaksi talotekniikkaa. Aiemmin kylmätekniikka oli kylmätekniikkaa toimistorakentamisessakin, nyt järjestelmät ovat enemmän vesipohjaisia ja kylmäaineiden määrä on vähentynyt. Jäähdytyksessä käytetty laitetekniikka on muuttunut niin paljon, että lvi-suunnittelija ei tarvitse siinä paljon kylmäosaamista.

Koja Oy:n liikevaihto vuonna 2012 oli 39 miljoonaa euroa, kuusi miljoonaa enemmän kuin vuonna 2011. KojaCoolin liikevaihto vuonna 2012 oli 6,3 miljoonaa.
– Jäähdytyspuolella markkinaosuutemme on pieni. Kojacoolin tämä vuosi on kymmenen prosenttia viime vuotta huonompi, ja ensi vuosi on ehkä tämän tasoinen, sanoo Harri Huhtamäki eikä odota jäähdytyspuolelle kasvua kotimarkkinoilta viiteen seuraavaan vuoteen.
Koko ilmanvaihtosegmentillä Koja on kärkitoimijoita kotimarkkinoilla ja kamppailee kohteista pääkilpailijansa kanssa tasaväkisenä. Apteekin hyllyltä ei tule mitään.
– Koko aika joutuu miettimään, mistä kaupan saa. Ilmanvaihtokone on peltilaatikko, jossa on komponentteja sisällä, siinä ei ole varsinaisesti mitään erikoista. Meidän vahvuutemme on osaaminen ja palvelu.

Viennin osuus koko Kojan liiketoiminnasta on tällä hetkellä noin puolet ja Huhtamäen johtamassa ilmanvaihtosegmentissä 5 – 10 prosenttia.
– Jos kasvua haluaa oikeasti, on mentävä Baltiaan ja erityisesti Venäjälle; Pietari on Suomen kokoinen. Olemme Pietarin markkinoilla ilmanvaihtosegmentillämme suomalaispohjaisissa projekteissa. Se on mielenkiintoinen alue: tietyntyyppinen rakennuskanta on nyt Venäjällä korjausvaiheessa ja hankkeet ovat pitkäaikaisia. Olemme paneutuneet asiaan. Omaa toimintaamme tehostamalla on mahdollista toimittaa ilmankäsittelyratkaisuja kannattavasti rajan yli.
– Venäjällä pitää muistaa, että vain murto-osassa kohteita rakentamisen vaatimustaso on sellainen kuin millä täällä on opittu toimimaan; siellä sisäilmaston huippu on Suomessa vain normaalitasoa. Lisäksi Venäjällä on toteutettu vasta ensimmäisiä energiatehokkuuden parantamiseen tähtääviä kohteita.
Viennin kasvattamiseen kannustaa paitsi kotimarkkinoiden rajallisuus myös niiden epävarmuus.
– Suomen vaihtotaseen alijäämä on paha juttu. Asiantuntija-arvioiden mukaan Suomi on vuonna 2018 ainoa EU-maa, jonka vaihtotase on alijäämäinen.
– Suomi ei pelastu harmaan talouden kitkemisellä vaan julkisen sektorin remontilla. Rakentamisesta säästämisellä ei ole merkitystä kokonaisuuden kannalta. En sano, ettei harmaa talous olisi ongelma, mekin olemme mukana tilaajavastuu.fi:ssä. Tilaajavastuu on selkiyttänyt ketjuttamista, mutta en tunnista muuta hyötyä, jonka siitä saamme. Koja on kotimainen perheyritys, hoidamme vaaditut asiat muutenkin.

Huhtamäki liittyy niiden rakentamisen ammattilaisten joukkoon, joille perinteiset urakkarajat tarkoittavat esteitä rakentamisen laadun ja elinkaaren mittaisen energiatehokkuuden parantamisessa. Tietomallinnuksen yleistymisestä huolimatta putki, ilmanvaihto ja automaatio ovat edelleen ominaan suunnittelusta alkaen. Pientä muutosta on onneksi näkynyt.
– Meillä on ollut joitain kohteita, joissa rakennuttajalla on ollut tahtotila hakea oikeasti isompaa toimintakokonaisuutta. Joissain isoissa projekteissa rakennusliikkeet tekevät suoria hankintoja, eikä se ole enää urakoitsijoille punainen vaate. Hankkeisiin tarvittaisiin talotekniikan integraattori, joka pystyy ostamaan halutun kokonaisuuden.
– Toivon, että näen sen päivän, kun rakentamisesta tulee prosessi. Prosessissa pystyttäisiin rakentamaan tehokkaammin, suunnitelmallisemmin, tarkemmin aikatauluin ja paremmin resursoituna.
– Rakentamisen komponentit ovat Suomessa laadukkaita, ongelmia ovat aikataulutus ja suunnitelmallisuuden puute.
Huhtamäki ottaisi miellellään takaisin sen Suomen, joka meni kesällä kiinni kuukaudeksi sen sijaan, että nyt sinnitellään kolme kuukautta vajaan resurssin kanssa. Italiassa yhteinen lomakuukausi toimii Huhtamäen mukaan hyvin edelleen.

Italiassa on muutakin hyvää. Kojacoolin laitevalikoimassa on italialaisia kylmälaitteita, joiden valmistajat ovat tiiviisti Padovan yliopiston kylmäosaamisen äärellä.
– Suomessakin pitäisi tuotekehitykseen löytää vastinetta korkeakouluista, mutta korkeakoulutus keskittyy liian pieniin palasiin. Pitää panostaa järjestelmäosaamiseen; lvi:hin mukaan sähköä ja automaatiota.
Insinöörienkin koulutuksessa on kehitettävää.
– Ammattikorkeakouluissa pitäisi olla yksi vuosi englanniksi. Valmistuvilla täytyy olla valmiudet puhua englantia työssään; Suomen markkinat eivät elätä kaikkia eikä uusi informaatio maailmalla ole suomeksi.

Jaana Ahti-Virtanen teksti & Juha Salminen kuva