Pitkä kokemus, vahva näkemys

Satakunnan ammattikorkeakoulun LVI-tekniikan yliopettaja, tekniikan lisensiaatti Esa Sandberg on jäänyt osa-aikaeläkkeelle, mutta ei sitä juuri huomaa. Opetus jatkuu, tutkimuksia julkistetaan ja vuoden päästä painosta tulee Sandbergin toimittama ilmastointitekniikan oppikirja, alalle välttämätön ja Euroopassa ainutlaatuinen.

Esa Sandberg kirjoitti ylioppilaaksi Porin lyseosta vuonna 1971 ja lähti armeijan jälkeen Teknilliseen korkeakouluun opiskelemaan LVI-alan diplomi-insinööriksi.

– Olin ollut lukioaikana kesäisin rakennushommissa, ja se tuntui oikealta alalta; LVI kiinnosti enemmän kuin rakenteet. Sitä valintaa ei ole tarvinnut katua.

Verenperintöäkin oli: Sandbergin isä oli Porin kaupungin vesilaitoksen asennustarkastaja ja vuonna 1966 perustetun Satakunnan LVI-yhdistyksen perustajajäsen ja nykyinen kunniapuheenjohtaja.
Otaniemessä hurahti viisi vuotta. DI-työnsä Esa Sandberg teki lohkosulatuksesta lämmönsiirtimien huurteen sulatuskeinona. Aihe liittyi ensimmäiseen palkkatyöhön Teknokyl Oy:llä, jossa Sandberg suunnitteli ja myi poistoilman lämmöntalteenottoratkaisuja.

Vuonna 1981 Sandberg siirtyi LVI-insinööritoimisto Teppo Vainiolle LVI-suunnittelijaksi ja projektipäälliköksi ja vuonna 1985 Ilmateollisuudelle osastopäälliköksi vastaamaan suunnittelusta, urakoinnista ja järjestelmäkehityksestä.

– Olen saanut olla pioneerina poistoilman lämmöntalteenotossa 1970-luvun puolivälissä, pientalojen ilmalämmityksessä 70-luvun lopussa, elektroniikkateollisuuden puhdastiloissa 80-luvun alussa ja jäähdytyskatto- ja jäähdytyspalkkiratkaisuissa 80-luvun loppupuolella, Sandberg muistelee tyytyväisenä.
Yhtäkkiä kaikki muuttui.
– Kun se vuonna 1991 loppui, se loppui. Rakentaminen ja LVI kärsivät lamasta pahasti. Aika oli ankeaa, alalta lähti paljon väkeä pois; se ei hevillä unohdu.

Esa Sandberg tarttui yllättävään tarjoukseen ja aloitti vuonna 1991 LVI:n yliopettajana Porin teknillisessä oppilaitoksessa, josta tuli muutama vuosi myöhemmin osa Satakunnan ammattikorkeakoulua. Uramuutos mahdollisti paluun kotikaupunkiin.

– Opetus oli minulle uutta, vaikka työelämässä olin tehnyt yhteistyötä oppilaitosten kanssa.  Oppilaitokseen tullessani Jukka Yrjölä oli ollut täällä vuoden ja ensimmäiset talotekniikan opiskelijat olivat aloittaneet vuonna 1989.

– Silloin oli valtakunnalliset opetussuunnitelmat, paljon lähiopetusta ja pitkiä päiviä. Siitä lähdettiin Jukan kanssa kehittämään koulutusta. Meillä oli kokemusta työelämästä ja siksi myös vahva näkemys siitä, mitä pitää opettaa.

Asioiden edistämisestä innostunut Sandberg malttoi olla neljä vuotta ainoastaan opettajana.
– Sitten mietin, pysyykö tässä kärryillä, kun kosketus käytäntöön oli vähentynyt. Aloitin panostamisen tutkimus- ja kehitystoimintaan.  Vuonna 1996 tehtiin ensimmäinen talon oma Tekes-hanke, se liittyi teollisuusilmanvaihtoon.

Hankkeissa ovat usein olleet mukana FläktWoods, Halton, Progman ja Työterveyslaitos, jonka kanssa tutkimusyhteistyö on kestänyt jo 18 vuotta.

Esa Sandberg ja Työterveyslaitoksen Turun-yksikön Hannu Koskela ovat vieneet tutkimustensa tuloksia kansainvälisiinkin konferensseihin.

– Tutkimuksen painopiste on ollut ilmastointitekniikassa yleensä ja teollisuusilmastoinnissa erityisesti, aiemmin myös talotekniikan tietotekniikassa. Merkittävimmät tulokset on ehkä saatu avotoimistojen sisäolosuhteita koskevassa TOTI-tutkimuksessa, josta kerrotaan myös tämän vuoden Sisäilmastoseminaarissa.

Oman lisensiaatintyönsä Sandberg teki vyöhykeperiaatteesta, jossa lämpökuormien ja epäpuhtauksien annetaan nousta ylös. Työ syntyi osana tilailmastoinnin strategioita koskenutta tutkimusta 1990-luvun loppupuolella. Sandberg oli myös yksi 60 kirjoittajasta Esko Tähden ja Howard Goodfellowin toimittamassa teollisuusilmastoinnin suunnittelun ja toteutuksen 1500-sivuisessa käsikirjassa. Industrial Ventilation Design Guidebook julkaistiin vuonna 2001.

SAMK:ssa Sandberg on käynnistänyt täydennyskoulutukset yrityksille, joiden henkilökunta tarvitsee LVI- ja energia-alojen osaamista. Palvelua on käyttänyt mm. Metso Paper, jolle räätälöityyn Ilmatekniikan taitaja-koulutusohjelmaan on vuosien myötä osallistunut 130 henkilöä.

Vuonna 2004 Sandbergista tuli SAMK:n Energiatekniikan koulutusohjelman johtaja. Lama-ajan opiskelijapulasta ei ole tietoakaan: koulutusohjelmaan on tungosta, ja valituista opiskelijoista vuosittain 15 – 20 erikoistuu LVI:hin.

Valtakunnalliset opetussuunnitelmat ovat muuttuneet vuosien myötä, eivätkä kaikki muutokset ole asiantuntijan mielestä olleet pelkästään hyviä.

– Lähiopetus on vähentynyt, mutta lisääntynyt omatoiminen opiskelu ei toimi ihan niin hyvin kuin ajateltiin. Ennen ryhmät olivat tiiviimpiä, ja opiskelijat tavallaan opettivat toisilleen. Aikaisemmin myös osattiin keskimäärin enemmän, kun tultiin opiskelemaan; täällä pystyttäisiin opettamaan teoriaa enemmän, jos opiskelijoiden perustiedot ennen ammattiaineita olisivat vankempia.
Opetussuunnitelmia uudistetaan jälleen. Ammattikorkeakouluista on poistettu useita koulutusohjelmia, talotekniikka-niminen niiden mukana. Esa Sandberg ei ole kovin järkyttynyt talotekniikka-nimen häviämisestä.

– Meillä LVI:tä on opetettu kone- ja tuotantotekniikassa, energiatekniikassa ja rakennustekniikassa. On vielä epäselvää, millä nimellä sitä opetetaan vuoden 2014 syksystä, mutta rakentamisen alla se on. Talotekniikka on ihan hyvä termi, jos kaikki käyttävät sitä sanaa samalla tavalla. Mutta esimerkiksi teollisuuden LVI:hin talotekniikka ei istu kunnolla.

Sandberg on ollut kolme vuotta osa-aikaeläkkeellä.
– Vaimo ei kuulemma ole huomannut sitä, hän nauraa.
– Itse olen ollut tyytyväinen nykytilanteeseen, aiemmin tuli paljon pyöreitä päiviä. Tosin pitkäksi tahtoo mennä projektitöidenkin kanssa.

Projekteista vaativin on ilmastointitekniikan kirjat, jotka on tarkoitus julkaista keväällä 2014.
– SuLVI:n Hannu Sipilä kysyi pari vuotta sitten, että päivittäisinkö ilmastoinnin oppikirjoja, kun uutta opetusmateriaalia tarvittaisiin.

– Lupasin tehdä, mutta en päivitä, vaan lähtökohtana on oltava, että kirjat istuvat ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen ilmastointitekniikan opetukseen ja kattavat ilmastoinnin kaikki alueet.  Kirjojen tavoitteena on toimia alan perusteoksena; niissä on ydinosaaminen, jota opettajat voivat täydentää.

Ilmastointitekniikka 1 -kirja käsittelee sisäilmastoa ja ilmastointijärjestelmiä. Se suunnataan opiskelijoiden lisäksi mm. rakentamisen eri alojen suunnittelijoille, urakoitsijoille, rakennuttajille ja kiinteistönomistajille. Ilmastointitekniikka 2 -kirja keskittyy ilmastointilaitoksen mitoitukseen, joten siitä on iloa opiskelijoiden lisäksi LVI-suunnittelijoille ja alan muille asiantuntijoille.

– Olen rekrytoinut hankkeeseen 25 kirjoittajaa. Minun vastuullani on, että kirjasta tulee yhtenäinen ja asia etenee oikealla tavalla. Mietin joskus, että tekisin väitöskirjan, mutta näistä kirjoista on enemmän hyötyä alalle.

Kirjat kustantaa Talotekniikka-Julkaisut Oy. Sisällysluettelo on valmis, ja lopullinen päätös tekemisestä tullee maaliskuussa. Kirjojen on tarkoitus olla myynnissä vuoden 2014 Sisäilmastoseminaarissa. Rahoituksen kerääminen on vienyt aikaa, mutta nyt se on Sandbergin mukaan pääosin kasassa. Tukea ovat jo luvanneet Granlund, FläktWoods, Progman, Halton, Camfil ja Työterveyslaitos, mutta lisää tarvitaan.

– Kirjat ovat aivan välttämättömiä alalle, niissä otetaan kokonaisuus haltuun. Suomenkielisen jälkeen tulee mahdollisesti versiot myös Pohjoismaiden markkinoille ja sitten ehkä myös englanniksi.  Euroopassa ei kuulemma ole vastaavia.