Oulun AMK tutki matalaenergiarakentamista
Oulun seudun ammattikorkeakoulun koordinoimalla ja EU:n Interreg 4A Nord -ohjelman rahoittamalla kansainvälisellä Increasing Energy Efficiency in Buildings -hankkeella haettiin uusia ratkaisuja energiatehokkaaseen rakentamiseen. Hankkeen myötä Ouluun syntyi energiatehokkuuskortteli.
IEEB-hankkeessa norjalaisten asiantuntijoiden vastuulla oli betonirakentamiseen perehtyminen. Ruotsalaiset selvittivät energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä sekä niissä esiintyviä eroja Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Suomessa tutkittiin yhteistyössä eri yritysten asiantuntijoiden kanssa laadunvarmistukseen soveltuvia käytännön mittausmenetelmiä.
Oulun Ritaharjun kaupunginosaan rakennettiin neljästä talosta koostuva energiatehokkuuskortteli, ja talojen ominaisuuksia mitattiin ja havainnoitiin jatkuvalla seurannalla. Hankkeen puitteissa Oamkissa tehtiin 15 opinnäytetyötä. Laajojen tutkimusaineistojen avulla niissä löydettiin ratkaisuja muun muassa matalaenergiatalojen rakennusfysikaaliseen toimivuuteen ja energia-asioihin.
– Laskelmilla on voitu tutkia talojen toimivuutta ja kenttämittauksilla sitten varmistaa vielä tulokset. Tällä tavoin on päästy taas yksi askel eteenpäin toimivien matala- ja passiivienergiatalojen tuottamisessa. Erityisen miellyttävää on ollut havaita mukana olevien yritysten innostus uuden tiedon saamiseen ja sitä kautta tuotekehitykseen, toteaa Oamkin lehtori Kimmo Illikainen.
Energiatehokkuuden kannalta rakennusten tiiviys on erittäin tärkeä asia. Ritaharjun kohteissa onnistuttiin jopa alittamaan passiivitaloille annetut tiiviysvaatimukset (0,6 1/h). Myös eri rakennusosien liittymiin muodostuvien kylmäsiltojen lämpövuodot saatiin huomattavasti asetettua arvoa alhaisemmaksi. Näistä saatiin tarkkaa tietoa talojen seurantamittausten avulla, joilla varmistettiin myös rakenteiden toimivuus.
Aurinkoenergian avulla voidaan tuottaa huomattava osa rakennuksen lämpimästä käyttövedestä. Tulevaisuudessa, laitteistojen ohjauksen ja kotiautomaation kehittyessä, voidaan uusiutuvista energialähteistä saada nykyistä enemmän hyötyä/tuottoa. Esimerkiksi vesikiertoinen tulisija tuottaa osan lämpimästä käyttövedestä ja jopa talon lämmitysenergiasta.
– Hybridilämmitysjärjestelmät ovat entistä yleisempiä etenkin pientaloissa, mutta niiden ohjauksessa on vielä kehittämistä. Haasteena on etenkin se, miten asukkaat pärjäävät järjestelmien kanssa ja miten he voivat varmistaa niiden asianmukaisen toimivuuden vuosien varrella, pohtii Oulun rakennusvalvonnan tarkastusinsinööri Markku Hienonen.
