Energiaguruja kahdella kielellä
Erottuakseen muista ammattikorkeakouluista muunkin kuin opetuskielen suhteen, Arcadassa painotus on koulutuksen nimeä myöten energia-asioissa.
Kun Arcadassa opintonsa aloittavilta kysyy, miksi he ovat valinneet energia ja ympäristötekniikan koulutusohjelman, puolet vastaa olevansa kiinnostuneita LVI-alan opinnoista, koska töitä saa valmistumisen jälkeen varmasti. Kolmannes haluaa tehdä töitä ympäristön ja energiatehokkuuden hyväksi. Opintojen edetessä käy ilmeiseksi, että LVI, ympäristöarvot ja energiatehokkuus kulkevat käsi kädessä.
Putkimieheksi aiemmin valmistunut Björn Winberg halusi tulla jatkamaan opintojaan ammattikorkeaan. Nyt viimeisenä opiskeluvuotenaan hän työskentelee jo suunnittelutoimistossa.
”Minua kiinnosti rakennus- ja LVI-puoli, mutta ne menevät kyllä ympäristöasioiden ja energiatehokkuuden kanssa yksi yhteen”, Winberg sanoo.
Winbergin ensivaikutelma talotekniikka-alasta on se, että tekemistä riittää.
”Paljon on töitä ja kiirettä. Alalla on tosi kivoja ihmisiä, mutta säätöä ja vääntöä on paljon. Kun menemme firman kanssa esittäytymään muille yrityksille, huomaan, että ihan samanlaisia ukkoja sielläkin on ja aika rento meininki”, Winberg kertoo.
”Olen aina ollut kiinnostunut fysiikasta, luonnontieteistä, rakentamisesta ja energiankäytöstä. Kun katselin, mitä opiskeluvaihtoehtoja tästä läheltä löytyy, tämä tuntui ihan kiinnostavalta vaihtoehdolta”, muistelee viimeistä vuottaan opiskeleva Roy Wickholm.
Wickholm suosittelisi Arcadan energia ja ympäristötekniikan koulutusohjelmaa varsinkin lukiolaiselle, joka haluaa varman työpaikan.
Winberg ja Wickholm kertovat, että harjoittelupaikkoja on ollut mukavasti tarjolla – varsinkin jos on ollut ajoissa niitä hakemassa.
Energia- ja materiaalitekniikan osastonjohtaja Mikael Paronen sanoo, että harjoittelupaikkojen ja työpaikkojen saaminen on tuurista kiinni. Kun ensimmäisen harjoittelupaikan saa ja firmalla menee silloin hyvin, työsuhde ei jää pelkästään työharjoitteluun. Lähes kaikki energia- ja ympäristötekniikan opiskelijat tekevät alan töitä opintojen ohessa toisen opintovuoden jälkeen.
”Meille kouluttajille paras palaute on tuottaa osaajia työvoimatarpeen mukaisesti eli mittarina on työllistyminen alalle”, Paronen sanoo.
Osaajille kysyntää
”Energiankäyttö on koko yhteiskunnan kannalta kriittinen asia. Koulutuksemme on räätälöity niin, että täältä valmistuvat LVI-insinöörit kykenevät vastaamaan mahdollisimman hyvin tähän tarpeeseen”, Paronen kertoo.
Arcadan energia- ja ympäristötekniikan koulutus keskittyy hajautettuihin energiajärjestelmiin eli kiinteistöihin paitsi energian käyttäjinä myös aktiivisina energia tuottajina ja varastoijina. Lämpöpumput, aurinkokeräimet, polttokennot ja tuulivoima tulevat Arcadan opiskelijoille tutuiksi neljän opintovuoden aikana.
Haasteena on ollut, että neljässä vuodessa ei voi opiskella aivan kaikkea: pitää valita tietty määrä LVI-perusasioita ja tietty määrä uutta tekniikka, kaikkea ei ehdi käydä syvällisesti läpi.
Pätevistä ja pätevöityneistä tekijöistä on pula. Suurin osa Arcadasta valmistuneista on työllistynyt IV- ja LVI-alan firmoihin, mutta myös energiatuotantoyrityksiin on riittänyt osaajia. Moni tekee energiasimulointeja, IV- ja putkiremonttien suunnittelua tai laatii energiatodistuksia.
”Opiskelijamme revitään käsistä työmarkkinoille. Onneksi sellaisia juuri ole, jotka eivät valmistuisi, koska työnantajatkin vaativat valmistumista”, tutkintovastaava Kim Skön sanoo.
”Työnantajat ovat olleet tyytyväisiä siihen, että meillä IDA ICE on tullut tutuksi kaikille opiskelijoille”, Paronen sanoo.
På svenska
Arcadassa halutaan tarjota myös riittävät perusopinnot jatko-opintoja silmällä pitäen. Siksi esimerkiksi perus matematiikkaa opiskellaan riittävän tuhti annos.
Arviolta vajaa kolmannes Arcadassa energia ja ympäristötekniikkaa opiskelevista on saanut ammatillisen koulutuksen. He ovat hyvin perillä käytännön työelämästä, mutta Skön sanoo, että opintojen alussa lukion ja ammatillisen koulutuksen käyneiden opettaminen eroaa melkoisesti.
”Se, mikä hävitään matemaattisissa valmiuksissa, saadaan kuitenkin takaisin asennuskokemuksen kautta.”
Hyvien lehtoreiden löytäminen on todella vaikeaa – vieläpä sellaisten jotka osaavat opettaa talotekniikka ruotsiksi ja suomeksi. Arcadan opiskelijoilla on käynyt hyvä tuuri, koska he ovat saaneet lehtorikseen pitkän linjan LVI-suunnittelijan, Kaj Karumaan, joka on kaksikielinen.
Winbergin mielestä Karumaan kurssit ovat olleet parasta opinnoissa.
”Karumaa joka on pitänyt meille esimerkiksi ilmanvaihdon ja muitakin talotekniikan kursseja. Ne ovat herättäneet ajatuksia. On ollut hienoa saada käydä tutustumassa myös esimerkiksi alan yrityksiin ja laitevalmistukseen”, Winberg sanoo.
Paronen sanoo, että kaksikielisyys tekee helpoksi opiskelun ja työnteon kotimaan lisäksi esimerkiksi Ruotsissa. Jotkut opiskelijat ovat valinneet kursseja esimerkiksi aurinko- ja tuulivoimaan liittyen ruotsalaisten korkeakoulujen tarjonnasta. Nordbygg-messuistakin saa aivan eri tavalla irti, kun pääosin pohjoismaisten esittelijöiden kanssa voi asioida äidinkielellään.
”Mutta ei pidä unohtaa, että lähes kaikki meidän opiskelijamme ovat töissä yrityksissä, joiden työkieli on suomi. Kielten suhteen olemme sekakäyttäjiä”, Paronen tuumaa.
Yrkeshögskolan Arcada
Energia ja ympäristötekniikan koulutusohjelma / Energi- och miljöteknik (240 op)
- Tutkinto ja tutkintonimike: Insinööri (AMK).
- Aloituspaikkoja: 40 (hakeneiden suhde aloituspaikkoihin: 1,5).
- Koulutusohjelma alkoi 2008. Nykyisellä nimellään se on toiminut vuodesta 2014.
- Vakituisia lehtoreita 4.
- Syksystä 2017 alkaen tarjolla on myös ylempään ammattikorkeakoulututkintoon (YAMK) tähtäävä englanninkielinen koulutusohjelma Real Estate Energy (60 op), jonka teemoja ovat esimerkiksi energiahäviöiden minimointi energiadiagnoosin kautta, neuvontapalvelut kiinteistöjen omistajille ja lähes nollaenergiarakentaminen.
Teksti ja kuvat Minna Kärkkäinen
Lue lisää: Arcada saa aurinkosähkövoimalan
Eturintaman taistelijat koulunpenkillä Metropoliassa
XAMK – Uusi nimi, pitkät perinteet
Monipuolisia ammattilaisia Pohjois-Karjalasta
TAMK on 230 oppilaan voimin kiinni työelämässä
Talotekniikan ylempi korkeakoulutus alkaa TAMKissa