TAMK on 230 oppilaan voimin kiinni työelämässä
TAMK:ssa opiskelijat saavat tutustua alan arkeen heti alusta lähtien. Oivallisen käytännön oppimisympäristön tarjoaa eri vuosikymmenillä rakennettu TAMKin suuri kampus.
Tampereella ammattikorkeakouluopiskelijat saavat tutustua alan arkeen heti alusta lähtien. Oivallisen käytännön oppimisympäristön tarjoaa eri vuosikymmenillä rakennettu TAMKin suuri kampus.
Kun opiskelija aloittaa talotekniikan opinnot Tampereen ammattikorkeakoulussa (TAMK), hän osallistuu Talotekniikan ja turvallisuustekniikan perusteet -nimiselle opintojaksolle. Kurssilla märkäkorvan tehtävä on esimerkiksi haastatella alan konkaria tämän työstä. Mitä alalla pitää osata, millaisiin haasteisiin törmää ja kannattaako touhuun ryhtyä?
TAMKin LVI-talotekniikan suuntautumispolkuvastaava Pirkko Pihlajamaa korostaa, että ammattikorkeakoulu on työelämäkorkeakoulu. Opetuksessa lähdetään aina siitä, mitä työelämä tekijöiltään vaatii.
”Tiedekorkeakoulussa pääfokus voi hyvin olla esimerkiksi uuden luomisessa ja kehittämisessä. Me täällä mietimme enemmän sitä, miten nämä keksinnöt muuttuvat todeksi ja viemme ne käytäntöön.”
Pihlajamaa sanoo, että jos heillä tahkottaisiin exceliä ja teoriaa viikosta toiseen, osa porukasta jättäisi touhun sikseen. Siksi esimerkiksi matematiikan ja fysiikan tunneilla pohditaan, miten sieltä tutut ilmiöt näkyvät oikeassa elämässä.
Noin puolet TAMKin talotekniikan opiskelijoista tulee ammatillisista oppilaitoksista. Niinpä monilla tausta on jo valmiiksi tiukasti työelämässä. Näiden opiskelijoiden on Pihlajamaan mukaan lukiotaustaisia kurssikavereitaan helpompi löytää ensimmäinen harjoittelupaikka.
Käytännönläheisyys ulottuu myös opinnäytetöihin.
”Pyrimme aina siihen, että opinnäytetyöstä on ehdottomasti hyötyä teettäjälleen. Kummasti käy usein niin, että työn tekijä jää kyseiseen firmaan töihin.”
Tampereen koulut yhteistyössä
Opetustehtävien ja tutkimuksen ohella Pihlajamaan toimenkuvaan kuuluu toimia TAMKin kampuksen kiinteistöpalvelujen konsulttina. Kaikki vastaan tulevat tapaukset käytetään hyväksi opetuksessa. Niinpä varsinaisia laboratoriotiloja koululla tarvitaan hyvin vähän.
Kampusalueella riittää opiskeltavaa, onhan kampus suuri kokonaisuus, jota on laajennettu eri vuosikymmenillä.
Tällä hetkellä työn alla on uusi liikuntasali, joka tarjoaa harjoitusta esimerkiksi aurinkoenergian ja maalämmön hybriditoteutuksista.
Tampereella tehdään ahkerasti eri oppilaitosten välistä yhteistyötä. Esimerkiksi TAMKin kylmätekniikan laboratoriotyöt tehdään Aikuiskoulutuskeskuksen tiloissa.
”Meille on suunnitteilla yhteisiä kursseja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. Siellä talotekniikan opetus loppuu kylmätekniikkaa lukuun ottamatta ja kun professoreja ei ole enää, on luontevaa tehdä yhteistyötä meidän kanssamme”, Pihlajamaa kertoo.
Kun yliopistotason opiskelu talotekniikassa päättyy Tampereella, syntyy ylemmälle ammattikorkeakoulututkinnolla aivan uusi tilaus. Sellaista TAMKilla ei toistaiseksi ole talotekniikassa järjestetty. YAMK-opiskelijoilta edellytetään kolmen vuoden työkokemus, eikä TAMK:sta ole vielä valmistunut riittävästi tämän vaatimuksen täyttäviä. Pihlajamaa toivoo asiaan muutosta, mutta valtion tiukkeneva rahoituspolitiikka ei lupaa hyvää.
Vahvan työelämäpainotuksen lisäksi TAMKissa osallistutaan myös tutkimukseen. Esimerkiksi TTY:n luotsaamassa COMBI-hankkeessa TAMKilla on tärkeä rooli talotekniikan osalta.
Tampereella on jo jonkun aikaa selvitetty, miten ammattikorkeakoulu, yliopisto ja teknillinen korkeakoulu voisivat yhdistyä, tai ainakin tehdä nykyistä tiiviimpää yhteistyötä. Selvittelyihin ja suunnitelmiin menee vielä aikaa, joskin ensimmäisiä pilotteja yhteisistä opinnoista tehdään jo vuonna 2016 ja yhteisiä hankkeita on jo käynnistynyt.
LVI ja sähköinen talotekniikka yhteistyössä
TAMKissa voi opiskella myös sähköistä talotekniikkaa. Sähköistä ja LVI-talotekniikkaa opiskelevat työskentelevät ja opiskelevat alusta asti paljon yhdessä.
”Tulevaisuudessa on vain talotekniikan ammattilaisia. Opiskelijoistamme puolet tuntevat paremmin LVI-maailman ja toiset syvällisemmin sähköisen talotekniikan.”
TAMK tarjoaa muutakin rakennusalan koulutusta. On luontevaa että tulevat talotekniikan ammattilaiset tekevät yhteistyötä esimerkiksi tulevien rakennusmestarien, rakennusinsinöörien ja rakennusarkkitehtien kanssa.
Kun koulusta pääsee työelämään, yhteistyön pitäisi kummuta syvältä selkärangasta, olipa opintojen suuntaus mikä hyvänsä.
Pihlajamaa kertoo, että heillä suositaan selville ottamisen oppimistapaa. Oppilaiden havainnot ovat hyödyksi myös opettajille.
”Opettaja ja hänen osaamisensa eivät saa olla pullonkauloja oppimiselle.”
TAMK Talotekniikka
- noin 230 opiskelijaa
- LVI-suuntautumisopinnot alkoivat 2009, sähköisen talotekniikan opinnot alkoivat vuonna 1997 sähkötekniikan koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehtona.
- 4-vuotinen koulutus, 240 op
- Uusia opiskelijoita vuosittain 58, joista puolet opiskelee LVI-talotekniikkaa ja puolet sähköistä talotekniikkaa.
- Hakijoista noin 20 % saa opiskelupaikan.
- 12 opettajaa (5 LVI-opettajaa, 1 laboratorioinsinööri ja 6 sähköisen talotekniikan opettajaa)
Tämä artikkeli on julkaistu Talotekniikka-lehdessä 1/2016.
teksti ja kuvat Minna Kärkkäinen
Lue myös: Metropolia – Eturintaman taistelijat koulunpenkillä
XAMK – Uusi nimi, pitkät perinteet
Monipuolisia ammattilaisia Pohjois-Karjalasta
