Monipuolisia ammattilaisia Pohjois-Karjalasta

Talotekniikka-alan näkymät Pohjois-Karjalassa kirkastuivat selvästi vuonna 2014, kun Karelia-ammattikorkeakoulu otti sisään ensimmäiset alan opiskelijat.

Talotekniikka-alan näkymät Pohjois-Karjalassa kirkastuivat selvästi vuonna 2014, kun Karelia-ammattikorkeakoulu otti sisään ensimmäiset alan opiskelijat.

Kevätaurinko pyrkii sisään sälekaihtimien väleistä, kun opiskelijat pyörittävät CAD-malleja IT-luokan tietokoneilla. Meneillään on ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden kannalta tärkeä siirtymävaihe, sillä alun teoriaopinnot, matematiikat ja fysiikat on kahlattu läpi. Nyt on siirrytty itse asiaan: talotekniikan opiskeluun.

Lähes kaikki opiskelijat ovat lähialueelta. On tärkeää, että kouluun ei tarvitse lähteä kauas. Mutta kyllä oppiaineella on paljon merkitystä, moni haluaa opiskella nimenomaan talotekniikkaa. Jos tarjolla olisi ollut vanhaan tyyliin sähkötekniikkaa, monen suunta olisi ollut Oulu tai Mikkeli.

”Meillä vähän laajempi haarukka opintoja. Rakennus kun on kokonaisuus, johon kuuluu paljon erilaisia järjestelmiä. LVI-tekniikka ja sähkötekniikka lähestyvät koko ajan toisiaan. Työelämässä pitää olla monitaitoinen”, sanoo Talotekniikan dokumentointi -kurssia opettava Tarmo Makkonen.

CAD-oppia. Ensimmäisen vuoden opiskelijat pääsevät kiinni talotekniikkaan Talotekniikan dokumentointi -kurssilla.

Koulutuspäällikkö Jyrki Kankkunen kertoo, että halu opettaa laajaa skaalaa lähtee alueen työelämästä.

”Monipuolinen osaaminen on tärkeää, ei pelkästään syvällinen osaaminen. Olemme halunneet luoda talotekniikan koulutusohjelman, jossa opiskelijoiden tulee ottaa opintoihinsa sähköä, LVI:tä ja automaatiota. Valinnaisuus on poistettu ja jokaisen on pakko opiskella tietty kokonaisuus. Erityisesti urakointifirmat ovat tyytyväisiä malliimme”, Kankkunen summaa.

”Osaamistarve on ennen kaikkea urakointipuolen projektipäälliköistä ja suunnittelijoista. Uskon että LVI-yrittäjät ovat olleet huolissaan koulutetun työvoiman puutteesta”, kertoo lehtori Tuomo Soini.

”Urakoinnista eläköityy nykyisin paljon teknikkoja ja sinne tarvitaan paljon insinöörejä, jotka hallitsevat molemmat alueet: LVI:n ja sähkön”, täydentää tuntiopettaja Esko Koponen.

Kolmantena vuonna lieka alkaa löystyä ja valinnaisuus lisääntyy. Silloin opiskelija voi erikoistua paitsi LVI-, sähkö-, tai automaatiosuunnitteluun, myös esimerkiksi myyntityöhön tai vaikka urheiluun niin halutessaan. Erikoistumista helpottamaan on leivottu erikoistumispaketteja, kuten talotekniikan suunnitteluosaaminen (15 op.), joka antaa suunnittelupätevyydet vaativienkin kohteiden suunnitteluun.

Nykyisin rakennustekniikka ja talotekniikka muodostavat Karelia-ammattikorkeakoulussa vahvan kokonaisuuden. Karelia tarjoaa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon (YAMK) johtavaa koulutusta nimikkeellä Teknologiaosaamisen johtamien.

”Tälle alueelle on porukkaa sen verran vähän valmistunut, ettei spesifejä koulutuksia kannata järjestää esimerkiksi talotekniikasta. YAMK-koulutuksessa käsittelemme teknologiaa yleisesti sekä esimiestyötä ja tähän voivat myös talotekniikasta valmistuneet hakea”, Kankkunen kertoo.

Kareliassa ilmanvaihtoa, automaatiota ja putkiasennuksia opiskellaan myös laboratoriotiloissa.

Tiukka kahtiajako kummittelee

Perinteisesti Pohjois-Karjalassa on voinut amk-tasolla opiskella sähkötekniikkaa. Uudessa opintokokonaisuudessa sähkötekniikka on rajattu ulkoseiniin ja nimike on tästä syystä sähköinen talotekniikka.

Kareliassa on huomattu, miten tiukasti LVI- ja sähkötekniikan kahtiajako istuu. Ylivoimainen enemmistö opiskelijoista tulee toisen asteen oppilaitoksista ja monilla on jo paljon kokemusta työelämästä. Niinpä monen opiskelijan on ollut vaikea ymmärtää, miksi molempia pitää opiskella.

”Vähän on herättänyt vastustusta opiskelijoissa, että LVI-alasta kiinnostunut joutuu miettimään virtapiiriasioita. Vie oman aikansa, kunnes opiskelijat ymmärtävät, että molempia tarvitaan”, Kankkunen sanoo.

Hänen mielestään tähän saakka on ollut ikävää, että opiskelijoita on karsinoitu keskittymään omaan erikoistumisalaansa sen sijaan että tehtäisiin yhteistyötä. Kareliassa syvän osaamisen hankkiminen ja tarkempi profiloituminen tapahtuu työelämän, työharjoittelujen ja opinnäytetyön kautta.

Kankkunen kertoo, että heillä tulevia lähes nollaenergiarakentamisen määräyksiä odotetaan jo, ja koulutusta mukautetaan tarvittaessa niiden mukaisesti.

”Järkevää energiansäästöä ei saada aikaan vain sillä, että seinä paksunnetaan. Säästöä syntyy järkevällä talotekniikalla sekä automaatiolla ja ohjauksella”, Kankkunen toteaa.

Toiveena suunnitteluhommat

Kankkunen ja Koponen iloitsevat hyvästä rakentamisen suhdanteesta Joensuun alueella. Vanhat teollisuusalueet, kuten Penttilänranta, alkavat muuttua asuinalueiksi. Kankkunen korostaa talotekniikan roolia korjausrakentamisessa, jolla on nyt ja jatkossa hyvin huomattava rooli myös Joensuun seudulla.

”Joensuu on opiskelijakaupunki. Asumisen keskittyminen ja kaupungistuminen näkyvät tällä hyvin”, Koponen sanoo.

Niinpä Kareliasta valmistuville on luvassa hyvin töitä, mikä on tärkeää Makkosen luennolla istuville ensimmäisen vuoden opiskelijoille.

”Kyllä täällä tuntuisi töitä olevan. Ainakin suurin osa isoista konserneista tarjoaa hyvin kesätyömahdollisuuksia”, sanoo Samu Immonen.

Opinnot ovat kaikilla vielä niin alussa, ettei kukaan osaa arvailla, mihin tulee työllistymään.

”Suunnittelupuoli tuntuu enemmän omalta alalta”, sanoo Kristiina Sorsa.

”Ensimmäisistä harjoitteluista voi ainakin sen verran sanoa, että haalarit päällä siellä ollaan melko varmasti. Mutta tällä koulutuksella 3–4 vuoden päästä näkisin mieluusti itseni suunnitteluhommissa”, Immonen kertoo.

”Talotekniikalla ja nimenomaan LVI-tekniikalla on hyvä maine. Opiskelijoita kiehtoo se, että alalla että työllistymisaste on hyvä”, Koponen toteaa.

”Opiskelijamme ovat innokasta ja motivoitunutta porukkaa!”, Soini kehuu.

Wärtsilä-yhtymä lahjoitti oppilaitoksen Joensuun kaupungille, siksi se kantoi pitkään nimeä Wärtsilän teknillinen oppilaitos. Kampuksen vanha osa valmistui vuonna 1961.

KARELIA TALOTEKNIIKKA

  • LVI-tekniikan opinnot alkoivat 2014. Sähkötekniikan koulutusohjelmasta kehittyi talotekniikan koulutus, jossa mukana LVI-tekniikka ja automaatio.
  • Sisäänotto on n. 40 opiskelijaa / vuosi.
  • 4-vuotinen koulutus, 240 op.
  • Hakijoita n. 5 / aloituspaikka (ensisijaisia hakijoita 2 / paikka).
  • Tekniikan opettajia n. 45, joista talotekniikan opetukseen osallistuu 9.

Pääkuva:  Konetekniikan opiskelijoilla on oma projekti käynnissä.

Artikkeli on julkaistu Talotekniikka-lehdessä 5/2016.

teksti ja kuvat Minna Kärkkäinen

Lue lisää: Energiaguruja kahdella kielellä

XAMK – Uusi nimi, pitkät perinteet

TAMK on 230 oppilaan voimin kiinni työelämässä

Talotekniikan ylempi korkeakoulutus alkaa TAMKissa

Eturintaman taistelijat koulunpenkillä Metropoliassa

Sujuvasti koulunpenkiltä työelämään

Karelian talotekniikan omat sivut

Lue lisää

Katso kaikki