Bravida Finlandilla on takanaan haasteellinen vuosi
Bravida jalkautui Suomeen reilu vuosi sitten. Nyt toiminta alkaa vakiintua ja toimitusjohtaja Marcus Karsténin iloksi myös suhdanteet avittavat toimialaa.
Bravidan vuosi on Suomessa ollut tapahtumarikas. Alun yrityskaupat ja niiden sulattaminen sekä kolmentoista ostetun yrityksen nivominen yhteen ovat olleet kenties haastavampi urakka kuin olisi voinut uskoakaan – eikä työntekoa ole voinut lopettaa sen vuoksi hetkeksikään.
Tilannetta ei ole lainkaan helpottanut se, että emoyhtiö Ruotsissa listautui pörssiin viime syksynä. Kaikissa Pohjoismaissa toimiva urakointiyritys tekee puolentoista miljardin euron liikevaihdon vajaalla 10 000 työntekijällä. Suomessa vuoden 2015 liikevaihto oli noin 95 miljoonaa euroa. Karstén toteaa, että tulos oli plussalla, mutta ei tarkenna lukuja.
Bravida saapui Suomeen rytinällä aloittaen yrityskaupoilla. Ensin ostoslistalla oli 28.5.2015 Peko-konserni, ja sen jälkeen noin kuukautta myöhemmin julkistettiin kaupat Halmesvaara Oy:stä.
”Vuoden aikana on tapahtunut paljon ja nyt toimimme pääasiassa kuudella eri paikkakunnalla. Vaasaa ja Turkua havittelemme edelleen, mutta toistaiseksi toimimme siellä yhteistyökumppaneidemme varassa”, Bravida Finland Oy:n toimitusjohtaja Marcus Karstén kertoo.
”Alalla on näkemyksenä, että Suomen markkinat ovat lähdössä kasvuun. Niin työllisyys kuin betonin kysyntäkin ovat RT:n tilastojen mukaan jopa jyrkässä kasvussa. Suomessa syklit ovat aina varsin voimakkaita, kun Ruotsissa muutokset ovat tasaisempia. Yksi asia yhdistää kuitenkin kaikkia Pohjoismaita: urbanisaatio.”
Urakointi-liiketoiminnasta vastaava johtaja Timo Savimäki kertoo, että hänen 34 vuotta kestäneellä urallaan ei talotekniikkaurakoinnissa ole tapahtunut hirveästi muutoksia. Materiaalit ovat aika lailla sama kuin ennenkin, mutta raaka rauta eli erilaiset koneet ja laitteet ovat huoltoystävällisempiä.
”Aikoinaan joka talolla oli omat miehet tekemässä hommia. Nyt meillä on kolme eri leiriä: vain omilla miehillä tekevät, vain alihankkijoita käyttävät ja sitten meidän malli, jossa meillä on kolmisen sataa omaa työntekijää ja kuormitusta tasataan alihankinnalla.”
Talotekniikkaurakointi muodostaa Bravida Finlandin liikevaihdosta leijonanosan, eli noin 65 miljoonaa euroa. Tästä karkeasti kolmannes on LV:tä, kolmannes sähköä ja kolmannes IV:tä. Loppu muodostuu automaatiosta, jäähdytyksestä ja sprinklauksesta.
Siltä osinkin maailma on muuttunut vuosikymmenten takaisesta, että urakoista 61 prosenttia on projektinjohtourakoita ja kiinteähintaisia ainoastaan 35 prosenttia, kun aikoinaan ne olivat kaikki jälkimmäistä. Savimäen mukaan nyt pystytään hankkeissa käyttämään enemmän järkeä.
”Projektinjohtourakoissa toimimme usein rakennusliikkeiden alaisuudessa. Rakennuttaja voisi tilata talotekniikan suoraan meiltäkin.”
Uudisrakentamisen osuus on Bravidan urakoinnissa 46 ja korjaamisen 54 prosenttia. Alue, mihin yrityksessä vahvasti uskotaan, on asuntojen korjausrakentaminen. Suurin parhaillaan meneillään oleva urakka on Ison Omenan laajennus- ja saneeraustyömaa.
Service-liiketoiminnasta vastaava johtaja Ilkka Nurmela kertoo, että talotekniikkahuolto on palveluliiketoimintaa. Bravida toimii asiakkaiden kohteissa usein pääpalvelutuottajana ja mielellään kumppanuusmallilla. Servicen palveluksessa on noin 70 henkilöä, mutta se tukeutuu urakoinnin yli 300 henkilön voimavaroihin.
Karstén kertoo, että jatkossa Bravida pyrkii kasvamaan Suomessa niin orgaanisesti kuin yrityskaupoilla, strategiansa mukaisesti. Jos sopivia ehdokkaita ei löydy, ei niitä väkisinkään haeta.
”Emme hae kasvua myöskään kannattavuuden kustannuksella. Edelleen havittelemme jalansijaa myös Turun seudulle, joka on selvästi piristymässä telakkateollisuuden elpymisen myötä.”
Heikki Heikkonen
