Tekoäly tuo älyrakennuksiin työkaluja, jotka edistävät tehokasta energiankäyttöä, ihmisten hyvinvointia ja terveiden sisäolosuhteiden ylläpitoa. Matti Huotari perehtyi väitöstutkimuksessaan tekoälyn käyttöön älykkäiden rakennusten energiasovelluksissa.

Tarpeenmukaiset ilmanvaihtojärjestelmät eivät aina toimi niin kuin pitäisi. Tämä havaittiin useassa maassa, kun Nordic Ventilation Group teki aiheesta selvityksen. Miten järjestelmät saadaan kuntoon?

”Jos koulu- ja toimistorakennuksissa halutaan Euroopan laajuisesti siirtyä tarpeenmukaisiin ilmanvaihtojärjestelmiin, on talotekniikka-alalla kehittämistä siinä, että…

Päivävalo on tärkeä osa hyvää sisäympäristöä. Suomessa päivänvalolaskentaa tehdään vielä vähän, mutta ohjelmistotyökaluista tämä ei ole kiinni. Kun laskelmat saadaan osaksi hankesuunnittelua, myös ylilämpenemistä estävistä aurinkosuojista tulee luontevampi osa rakennuksen julkisivua.

Granlund on aloittanut asiakastyön positiivisten ilmastovaikutusten mittaamisen hiilikädenjäljen avulla. Viime vuonna hiilikädenjälkilaskentaa pilotoitiin neljässäkymmenessä energiatehokkuushankkeessa.

Tanssi, laulu, soitto ja ilmaisutaito kuluttavat paljon happea ja vaativat tarpeenmukaisen ilmanvaihdon.

Vastuullisuus. Energiatehokkuus. Hiilidioksidipäästöt nollaan. Muun muassa nämä tavoitteet asetettiin, kun Woodspinin kuitutehtaan energiaratkaisua alettiin suunnitella. Tavoite saavutettiin lämpöpumppujen avulla.

Ammatillinen koulutus on joutunut viime vuosina kritiikin kohteeksi.

Rakentaminen on kuluvan vuoden toisella neljänneksellä euromääräisesti tarkasteluna korkeammalla tasolla kuin vastaavana aikana vuosi sitten.

Professori Jarek Kurnitskin mielestä Eurooppa oli tietyllä tavalla valmis meneillään olevaan energiakriisiin: syntyi suurempi kysyntä jo aloitetulle työlle. ”Meillä on rakennusten energiatehokkuusdirektiivi ja kansallinen pitkän aikavälin korjaussuunnitelma. Ei vihreä siirtymä tämän hetken keksintö ole. Kyllä sitä on tehty viimeiset 20 vuotta.”