Energiaremonttien rahoituksen epävarmuus heittää kapuloita rattaisiin

Energia-avustusten epävarma tulevaisuus vaikuttaa kiinteistöjä omistavien ja taloyhtiöiden investointi-innokkuuteen. Gebwell kysyi asiaa kiinteistöpäälliköiltä, isännöitsijöiltä ja lvi-suunnittelijoilta kiinteistöjen tulevaisuuden energiaratkaisuja selvittäneessä kyselyssä. Vastaajista 47 prosenttia arvioi energia-avustuksen olleen ratkaiseva lisä hankkeista päätettäessä, kerrotaan Gebwellin tiedotteessa.

– EU:n tavoite on mahdollista saavuttaa, sillä meillä on sen vaatima tekniikka olemassa. Se vaatii sen, että energiatehokkuutta parantavat investoinnit ovat kannattavampia kuin nykyisessä lämmitysmuodossa pysyminen. Lisäksi taloyhtiöille on tehtävä mahdolliseksi toteuttaa remontit eli heidän on saatava rahoitus niiden tekemiseen, Gebwellin myyntijohtaja Petrus Monni sanoo tiedotteessa.

Tavoitteeseen on mahdollista päästä, kun sähkön ja kaukolämmön tuotanto saadaan päästöttömäksi. Näin on mahdollista saada koko lämmityssektori ympäristöystävälliseksi. Kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamisessa on kyse isosta loikasta kohti vihreää tulevaisuutta, sillä rakennusten energiankäytön osuus kaikista Suomen päästöistä on noin neljännes. 

Lämmitystaparemonttien käynnistämisessä avustukset ovat olleet merkittävä kannustin, mutta nyt niiden tulevaisuus on epävarma. Valtion budjettisuunnitelmat vuodelle 2024 näyttävät tällä hetkellä siltä, ettei tukea kiinteistöjen energiaremontteihin enää ensi vuodelle ole luvassa. Epävarmuus tulevista avustuksista on aiheuttanut varovaisuutta remonttipäätöksiä tehtäessä. 

– Avustukset ovat lisänneet mahdollisuuksia aloittaa hankkeita, kun taloyhtiö saa merkittävän osan rahoituksesta tukien muodossa. Herää aito huoli siitä, onko taloyhtiöillä rahaa toteuttaa tarvittavia remontteja, kun samaan aikaan lainarahoituksen saaminen on vaikeutunut, Monni toteaa. 

Rahoituksen puute siirtää ja peruu remontteja

Puolet Gebwellin tutkimukseen osallistuneista LVI-suunnittelijoista arvioi, että hankkeita on peruutettu tai siirretty sen vuoksi, ettei niihin ole saatu rahoitusta. Tutkimuksessa nousi esille, että rahoituksen saamisen ongelmia on erityisesti pääkaupunkiseudulla ja yli 50 000 asukkaan kaupungeissa. 

– Tulkitsen tämän niin, että tämä on uusi ongelma pääkaupunkiseudulla ja isoissa kaupungeissa. Pienempien paikkakuntien remonteissa on jo pidempään ollut tilanne, ettei lainansaanti ole ollut itsestäänselvyys, Monni sanoo tiedotteessa.

Linjasaneeraukset ovat pakollisia remontteja tietynikäisille taloyhtiöille. Jos niihin ei saa pankista lainaa, niin huolena on, jäävätkö remontit tekemättä kokonaan. Jos remontit jäävät jatkuvasti tekemättä, niin lopulta kiinteistö rapistuu purkukuntoon. Laiminlyödyille kiinteistöille ei myöskään saa vakuutuksia. 

– Energiatehokkailla ja hyvin yllä pidetyillä kiinteistöillä on arvoa myös tulevaisuudessa. Siksi kiinteistön lämmitystapaa kannattaa miettiä pitkällä aikavälillä, eikä tehdä päätöksiä lyhyellä aikaperspektiivillä. Lämmitysjärjestelmän muutokset vaikuttavat koko kiinteistön elinkaareen ajan. 10–20 vuoden päästä on selvää, että vähäpäästöinen lämmitystapa on arvo kiinteistölle, Monni toteaa tiedotteessa.

– Avustukset selvästi kiihdyttävät energiatehokkuutta nostavien hankkeiden toteuttamista, ja siksi jokin kannustin niiden tekemiseen olisi hyvä olla. Taloyhtiöitä voisi tukea lainarahoituksen saamisessa. Jos esimerkiksi putkiremontin yhteydessä nostaa myös energiatehokkuutta, niin taloyhtiö voisi saada valtion takauksen lainalle, Monni visioi tiedotteessa.

Gebwell teetti kesäkuussa 2023 puhelinhaastatteluina toteutetun kyselyn, jossa selvitettiin alan ammattilaisten näkemyksiä kiinteistöjen energiaratkaisuista tulevaisuudessa. Kyselyyn vastasi 152 kiinteistöpäällikköä, teknistä isännöitsijää ja LVI-suunnittelijaa. Tutkimuksen toteutti Innolink.