Talotekniikkaa pelikehittäjän silmin
Suunnittelutoimistossa työskentelevän pelikehittäjän toimenkuvaan kuuluu esimerkiksi tuoda tietomalleja virtuaalitodellisuuteen.
Suunnittelutoimistossa työskentelevän pelikehittäjän toimenkuvaan kuuluu esimerkiksi tuoda tietomalleja virtuaalitodellisuuteen.
Kuluvan vuoden maaliskuussa rakennusala otti uuden loikan kohti digitalisaatiota, kun Sweco rekrytoi tiettävästi ensimmäisenä rakennusalan suunnittelutoimistona Suomessa palkkalistoilleen pelikehittäjän. Visual Experience Developer Janne Räsänen on ollut hyvin tyytyväinen siirtymästään rakennusalalle.
”Saan tehdä töitä ympäristössä, jossa haetaan aktiivisesti parempia tapoja tehdä hommia. Se on siistiä”, Räsänen iloitsee.
Räsänen kertoo, että pelikehittäjän työ on kutsumusammatti, eikä töiden sekoittuminen vapaa-aikaan ole ongelma.
”Koodaaminen ja pelien tekeminen ovat minulle työn lisäksi harrastus. Nyt olen saanut tehdä näitä työssäni niin paljon, että ei ole enää ollut kauheasti tarvetta vapaa-ajalla jatkaa. Siitä huomaa, kuinka paljon saan projekteista irti”, Räsänen kertoo.
Räsäsen koodausinnostus syttyi, kun hän 12-vuotiaana alkoi miettiä, miten hänen pelaamansa pelit on kehitetty, ja että niiden takana ovat ihmiset. Hän päätti itse kokeilla touhua kotikoneellaan. Sen koodausohjelma oli sangen vaatimaton ja neuvoja ohjelmointiin piti käydä hakemassa kirjaston kirjoista. Mutta voi sitä riemua, kun merkit alkoivat liikkua ruudulla!
”Nykyään pääsee hirveän helposti alkuun, kun maailma on täynnä erilaisia ilmaistyökaluja ja netti on ohjeita pullollaan”, Räsänen kertoo.
Myös omasta pelitaustasta on pelikehittäjälle hyötyä.
”Antaa se näkökulmaa työhön, ja työkalupakissa valmiita ratkaisumalleja. Pelaaminen ei ole ehkä ihan yhtä kriittistä pelikehittäjälle kuin lukeminen on kirjoittajalle, mutta tärkeää kuitenkin.”
Tekevä oppii
Räsänen valmistui ohjelmistotuotannon diplomi-insinööriksi vuonna 2014 Tampereen teknillisestä yliopistosta. Pelikehittäjäksi voi opiskella myös esimerkiksi ammattikorkeakoulussa, mutta Räsänen korostaa, ettei kaikkea opi koulunpenkillä.
”Olen ehdottomasti sitä mieltä, että pelinkehittäjäksi tullaan tekemällä pelejä.”
Suomen peliteollisuudella menee hyvin, kaikki alat digitalisoituvat ja ohjelmisto-alalla on lonkeroita kaikkialle. Siksi ohjelmointitaitoisista ihmisistä on kova pula.
Räsänen kertoo, että alalle on paljon halukkaita tulijoita, mutta käytännön tasolla ihmisten osaamistasot vaihtelevat kovasti. Siksi Suomen peli- ja ohjelmistoyritykset haalivat ammattilaisia kaikkialta maailmasta. Monissa yrityksissä työkieli on ainakin osittain englanti.
Myös Räsänen työskentelee osin englanniksi. Sweco on ruotsalainen konserni, jolla on toimintoja 14 Euroopan maassa ja hankkeita ympäri maailmaa. Swecolla tehdään Pohjoismaissa paljon yhteistyötä kokemuksellisten teknologioiden kehittämisessä.
Ennen siirtymistä Swecolle Räsänen työskenteli hyvin erilaisissa kuvioissa: ensin robotiikkaa ja konenäköä kehittävässä ZET Systemsissä. Tämän jälkeen kolmisen vuotta kului web-ohjelmoinnin merkeissä Vincit Oy:ssa, kunnes hän siirtyi pelialalle Iceflake Studios Oy:n palvelukseen.
Räsänen ei halua nimetä omasta tuotannostaan suosikkipeliään, mutta eniten käyttäjiä on ollut kännykällä pelattavalla biljardipelillä Premium Pool, jota hän oli tekemässä Iceflakesilla.
Pelikehittäjän työ on paljon muutakin kuin koodin paukuttamista. Työhön kuuluu ideointia, testaamista ja tutkimista. Vain varsinaisen toteutuksen tekeminen on puhtaasti teknistä työtä.
”Teknistä vaihetta voi olla mukana muussakin prosessissa, jos vaikka halutaan seurata, miten käyttäjä käyttää ohjelmaa, ja testataan, oliko tämä hyvä idea, ja toimiiko tämä”, Räsänen kertoo.
Kiehtovinta pelikehittäjän työssä on Räsäsen mielestä jatkuva tutkimusmatkailu.
”Sellaiset asiat, joita kuvittelee ongelmaksi, eivät olekaan ongelmia, ja asiat, joiden olettaa toimivan, eivät toimi. Haasteet vaihtelevat koko ajan, ne ovat upeaa aivojumppaa!”
Softapuolella työnjako tapahtuu tilanteen mukaan, hierarkioita ei harrasteta. Kokoonpano vaihtelee projekteissa ihmisten osaamisen perusteella.
”Meillä on aina luova kaaos käynnissä. Heittelemme ideoita, ja katsomme yhdessä, mikä toimii.”
Virtuaalitodellisuutta rakentamiseen
Paitsi muiden ohjelmistoihmisten, Räsänen työskentelee myös paljon varsinaista suunnittelua tekevien kanssa, jotka esimerkiksi mallintavat talotekniikkaa rakennuksiin. Hänen ensimmäiset työtehtävänsä Swecolla liittyivät siihen, miten tietomalli siirtyy virtuaalitodellisuuteen (VR = Virtual Reality).
”Meidän mallissamme voi olla useita käyttäjiä sisällä samaan aikaan, vaikka he olisivat fyysisesti eri puolilla maapalloa. Mallissa he voivat esimerkiksi keskustella, osoitella asioita ja tehdä katselmuksia. Tämä on mahdollista, koska meillä on nopea automaattinen ketju, jolla saamme suunnittelumallinnusohjelmasta tietoa virtuaalitodellisuuteen.”
Virtuaalitodellisuuden sovelluskohteita riittää rakentamisessa. Sen sijaan, että pöytään lyödään 150 sivua paperia, voidaan virtuaalilaseja käyttämällä helposti havainnoida, miten hyvin tekniikka mahtuu rakennuksen runkoon.
Rakennusvaiheessa on helppo havainnoida, onko suunnitelma toteutunut. Tämä voidaan hoitaa myös etänä, kun käytössä on videokuvaa kohteesta.
Science fiction vai Suomen rakennusala?
Mielenkiintoista on myös lisätyn todellisuuden (AR = Artificial Reality) sovellukset rakentamisessa. Tällöin esimerkiksi rakennettavan kohteen aulassa seisova valvoja voi loihtia hologrammilaseihinsa näkymän tilan talotekniikan mallista. Hän näkee heti, jos siinä poikkeamia.
Myös rakennuksen käyttövaiheessa AR-tekniikasta on paljon hyötyä. Kun korjaaja menee korjaamaan vaikkapa isoa ostoskeskusta, tekniikka ohjaa hänet oikeaan paikkaan. Laite kertoo hänelle esimerkiksi, missä kohtaa putkea tukos on, näyttää seinän sisällä kulkevan tekniikan ja kertoo, miten vika korjataan.
”Siisti juttu on myös VR:n ja AR:n soveltaminen akustiikka- ja valaistussuunnitteluun. Esimerkiksi akustiikan suhteen käyttäjä näkee tilassa liikkuessaan eri väreissä, miten meluista siellä on. Samalla voi simuloida, millainen vaikutus esimerkiksi eri rakennusmateriaaleilla on melun kannalta. Mitä tapahtuu, jos laattapinta muutetaan puuksi?”
Räsänen sanoo, että AR- ja VR-sovelluksiin on jo olemassa paljon ratkaisuja, mutta nopeita ja helppokäyttöisiä on vielä harvassa. Tekniikka kuitenkin kehittyy koko ajan hurjaa vauhtia. Tällä hetkellä ei ole vielä markkinoilla olemassa fotorealistista virtuaalitodellisuutta, joka tapahtuisi reaaliajassa, ja jossa voisi liikkua.
”Mutta hyvin todennäköisesti aika hyvin silmää huijaavaa virtuaalitodellisuutta on luvassa vuoden tai kahden sisään”, Räsänen ennustaa.
Kuten niin moni muukin asia, myös huippumoderneilta kuulostavat rakennusmenetelmät tulevat arkipäiväisiksi taloudellisista syitä.
”Tässä kaikessa lähdetään siitä, että säästämme rahaa, kun asiat voi tehdä nopeammin.”
Loppukäyttäjä unohdetaan rakennusalalla aivan liian usein. Tähänkin ongelmaan on olemassa pelimäisiä ratkaisuja, kunhan loppukäyttäjät muistetaan aidosti päästää prosessiin mukaan, Räsänen sanoo.
”Nyt virtuaalitodellisuus on isojen hankkeiden juttu, mutta olisi aika kumma, jos sitä ei jossain vaiheessa sovelleta yleisemminkin.”
Rakennuksen hologrammi kännykkään
Räsäsen näppituntuma on, että rakennusalalla mennään kovasti eteenpäin digitalisaatiossa. Esimerkiksi tietomalleista tulee koko ajan tarkempia ja niitä hyödynnetään yhä enemmän koko rakennuksen elinkaaren aikana.
Olennaista ohjelmistojen suhteen on automatisointi: mitä vähemmän vaiheita pitää tehdä käsin, sitä nopeampaa työskentely on. Räsänen havainnollistaa automatisoinnin tärkeyttä, siten että toiminto, johon vielä hetki sitten meni puoli päivää, saadaan nyt hoidettua minuuteissa.
Pelikaupasta ladattavia tuotteitakin on jo syntynyt. Swecon SmartDrawings tuo suunnitelman hologrammina kännykän ruudulle. Tämä auttaa etenkin kohteen tilaajaa havainnoimaa kohdetta, eikä työmaalle tarvitse kantaa erikseen kalliita teknisiä välineitä.
Pääkuvassa: Swecon Visual Experience Developer Janne Räsäsen ensimmäiset työtehtävät ovat liittyneet virtuaalitodellisuuden sovellusten kehittämiseen rakennusalalle.
Teksti ja kuvat Minna Kärkkäinen
Lue lisää: KIRA-digi alkaa tuottaa tuloksia
