Puunpolton päästöt kasvavat ilmojen viiletessä

Puunpolton päästöt kasvavat ilmojen viiletessä, mutta polttotavoilla voi vaikuttaa merkittävästi päästöihin.

Puunpolton päästöt kasvavat ilmojen viiletessä, mutta polttotavoilla voi vaikuttaa merkittävästi päästöihin.

HSY:n mittausten mukaan puunpolton päästöt heikentävät usein ilmanlaatua tiiviisti rakennetuilla pientaloalueilla lämmityskauden aikana. Puunpoltto tuottaa runsaasti päästöjä erityisesti silloin, kun tulisija on huonossa kunnossa tai lämmittäjä ei käytä tulisijaa oikeaoppisesti.

Useimmat pääkaupunkiseudun asukkaat polttavat puuta joko varaavassa takassa tai saunan kiukaassa. Tulisijan käyttö aiheuttaa aina savua eli päästöjä ilmaan.

Puunpoltosta syntyy erityisesti pienhiukkasia ja PAH-yhdisteitä, jotka ovat haitallisia ihmisen terveydelle ja ne vähentävät myös asuinympäristön viihtyisyyttä.
Huonossa puunpoltossa PAH- ja hiukkaspäästöt ovat moninkertaisia hyvään polttoon verrattuna. Omalla tulisijan käyttötavalla voi siis saada päästöt pienemmäksi.

– Yleisimmät virheet puunpoltossa ovat märkien ja liian suurien klapien poltto sekä tulipesän liiallinen täyttö. Kun näihin asioihin kiinnittää huomiota, puunpolton päästöt vähenevät huomattavasti, opastaa HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Outi Väkevä.

– On myös hyvä muistaa, että kaikki mikä palaa, ei sovi poltettavaksi tulisijassa. Maitotölkkien, muovipakkausten ja muiden roskien poltto vahingoittaa tulisijaa ja tuottaa erityisen paljon savua ja terveydelle haitallisia yhdisteitä, Väkevä jatkaa.

Omassa tulisijassa kannattaa siis polttaa vain kuivaa puuta eikä muuta. Tölkit, pahvi ja paperi kuuluvat kierrätykseen. Poltettavaksi eivät kelpaa myöskään maalattu, kyllästetty tai muita haitallisia aineita sisältävä puu tai lastulevy.

– Myös tulisijatyyppi ja ikä vaikuttavat päästöihin. Pääsääntöisesti uudemmat tulisijat ovat vähäpäästöisempiä kuin vanhemmat, Väkevä sanoo.
Näin poltat puuta mahdollisimman vähäpäästöisesti

Kannattaa tarkistaa aina oman tulisijan käyttöohjeesta, miten tulisijaa käytetään oikein. Jos käyttöohjetta ei löydy, Väkevä antaa parhaat vinkit tulisijan sytyttämiseen:

  • 1. Polta vain kuivaa puuta. Älä polta koskaan roskia.
    2. Varmista ennen sytyttämistä, että vetoa on riittävästi.
    3. Täytä tulisija korkeintaan puolilleen. Lado isommat klapit alle ja pienemmät päälle.
    4. Sytytä puut päältä tai yläosasta. Hyviä sytykkeitä ovat tuohi, lastut ja puupohjaiset sytytyspalat.
    5. Lisää uudet puut vasta silloin, kun liekki hiipuu.
    6. Säädä vetoa polton aikana. Hyvä palaminen tarvitsee riittävästi ilmaa.
    7. Seuraa savupiipusta tulevan savun väriä. Tavoittele väritöntä savua muuttamalla puunpolttotapojasi.
    8. Huolehdi säännöllisestä nuohouksesta.
    9. Tarvittaessa hanki uusi vähäpäästöinen tulisija vanhan tilalle.
    10. Katso lisää vinkkejä osoitteesta poltapuhtaasti.fi

Noin puolet Suomessa syntyvistä pienhiukkasista on peräisin kotitalouksien puunpoltosta. HSY seuraa ilmanlaatua 11 mittausasemalla eri puolilla pääkaupunkiseutua. Puunpolton vaikutuksesta ilmanlaatuun saadaan tietoa Helsingin Vartiokylässä ja tänä vuonna myös Vantaan Ruskeasannassa sijaitsevilta ilmanlaadun mittausasemilta.

Lue lisää

Katso kaikki