Pumppaamopäästöjä Vantaanjokeen on saatu vähennettyä merkittävästi

Vantaanjoen valuma-alueen vesilaitokset ovat asettaneet visiokseen jätevesiylivuotojen loppumisen. Tavoitteen eteen on tehty yhteistyötä jo vuodesta 2012, ja pitkäjänteisen työn tuloksena ylivuotojen määrää on saatu vähennettyä merkittävästi.

Ylivuodot ovat tilanteita, joissa jätevettä joutuu verkostosta tai pumppaamoista ympäristöön. Ylivuotoja syntyy vain poikkeuksellisissa tilanteissa. Ne johtuvat yleensä rankkasateista ja sulamisvesistä, sähkökatkosta pumppaamolla tai verkoston rikkoutumisesta tai tukoksesta.

Vantaanjoen alueella jätevedenpumppaamojen vikaantumiset ja niistä johtuvat ylivuodot ovat vähentyneet.

Vuosina 2012 ja 2013 vesilaitosten yhteistyössä laatima pumppaamoiden suunnittelun, käytön ja huollon toimintamalli on tuonut parhaat toimintatavat käyttöön ja osaltaan vähentänyt päästöjä. Toimintamallia päivitettiin ja täydennettiin ympäristöministeriön tukemassa VIPPA-hankkeessa vuonna 2020 ja nyt se on julkaistu muillekin vesihuoltolaitoksille käytettäväksi.

Hulevedet usein syyllisiä ylivuotoihin

Jätevesiylivuotojen syntymisessä myös kiinteistöjen toimenpiteillä on merkitystä. Huonokuntoisten viemäriputkien ja kiinteistöiltä suoraan jätevesiviemäriin johdettujen hulevesien aiheuttamat järjestelmän ylikuormitustilanteet ovat tavallisia esimerkiksi rankkasateiden yhteydessä.

Hankkeessa tuotettiin kiinteistöjen viemärisaneeraukseen liittyviä animaatiovideoita, joiden tarkoituksena on oivalluttaa kiinteistönomistajia ymmärtämään omaa rooliaan ylivuotojen syntymisessä. Niitä saa vapaasti hyödyntää esimerkiksi vesilaitosten omassa viestinnässä.

Uutta teknologiaa kokeilussa

Hankkeessa pilotoitiin viittä erilaista pumppaamoiden toimintavarmuuteen, energiatehokkuuteen tai ylivuotojen hallintaan tähtäävää teknologiaa. Uusien teknologioiden pilotointi tuotti käytännöllistä tietoa siitä, mitä niiden laajempi käyttöönotto merkitsisi asennusten, huoltojen, seurannan ja muiden toimintamallien kannalta, sekä ymmärrystä kyseisten teknologioiden tuottamasta lisäarvosta.

Yhteistyötä vesilaitosten kesken

Hankkeen vastuullinen vetäjä oli Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY ja siihen osallistuivat vesihuoltolaitokset Riihimäeltä, Hyvinkäältä, Nurmijärveltä, Tuusulasta, Keravalta ja Järvenpäästä. Lisäksi hankkeessa ovat olleet mukana Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä sekä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry.