Rakentamislaki tyrkkää meidät tuottavuusloikkaan

Uudistetun rakentamislain myötä tietomalleilla tuotettava materiaali muuttuu vihdoinkin tietosisällöltään vakioiduksi.

1.1.2025 voimaan tuleva uudistettu rakentamislaki mullistaa talotekniikkasuunnittelun tietosisältöjä. Sen nykyisessä tekstissä on vaadittu toteumamallin luovuttamista ja sen ajan tasalla pitämistä. Tulkintani on, että toteumamallin luovuttaminen koskee muitakin kuin IV- ja KVV-suunnitelmia.

Lausunnolla olevan rakentamislain suurin asia on vaade tietosisältöjen suhteen vakioitujen tietomallien toimittamiselle:

69 § “…rakennuskohdetta koskeva erityissuunnitelma ja sitä vastaava suunnittelussa tehty suunnitelmamalli tai koneluettavat tiedot toimitetaan rakennusvalvontaviranomaiselle ennen kuin ryhdytään työvaiheeseen, jota suunnitelma koskee.”

Itse tulkitsen tämän kohdan siten, että toteutussuunnittelun lopputuotteista yksi on IFC-malli, joka on koneluettavassa muodossa. Tätä täydentää ilmastoselvityksen yhteydessä tuotettava koneluettavassa muodossa oleva materiaaliseloste. 

Tarvitaan siis myös laitetietokanta, jossa on kerrottu muun muassa keskuslaitteiden tekniset vaatimukset rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeiden laatimista varten.

Viranomaisten vaatimukset tietojen tuottamiselle ovat erittäin kovat ja tulevat muokkaamaan lvisa-suunnittelijoiden nykyistä lopputuotetta huomattavasti monipuolisemmaksi. Uudet vaatimukset tulevat näkymään suunnittelutyön tietosisällön tarkkuuden lisääntymisessä. 

Parasta tässä on se, että tilaaja ja urakoitsija saavat tietosisällöllisesti paremmin hyödynnettävän lopputuotteen. Tällä uudistuksella on myös pieni hinta, joka tulee näkyviin kohteiden suunnittelutarjouksissa. 

Tietomalleilla tuotettava materiaali muuttuu vihdoinkin tietosisällöltään vakioiduksi. Rava3Pro-hankkeessa toteutettu talotekniikan tietosisällön vakiointi on tehty huomattavasi laajempana kuin mitä tuleva rakentamislaki velvoittaa rakennuslupaprosessin yhteydessä. 

Tämä mahdollistaa skaalautuvan liiketoiminnan tekemisen sekä suunnitteluorganisaatiolle että urakoitsijoille ja kiinteistön omistajille. Oma arvioni on, että ensimmäisenä hyödyt ottaa käyttöön suunnittelu ja nopeasti sen jälkeen urakointi. 

Kun noudatetaan tietosisällön vakiointia, jokainen suunnittelutoimisto tuottaa samansisältöistä IFC-mallia. IFC:tä lukevien ohjelmistojen tarkastussäännöt tai tiedonsiirtoon tehtävät skriptit muihin ohjelmistoihin pystytään uudelleenkäyttämään kohteesta riippumatta.

Koska tiedon koneluettava hyödynnettävyys mahdollistuu, data-alustojen käyttö lisääntyy. Ei ole järkeä perustaa skaalautuvaa liiketoimintaa tiedostojen manipulointiin, vaan tiedot tulevat olemaan tietokannoissa. Dokumentoidut API-rajapinnat siirtävät tai linkittävät tiedot muihin järjestelmiin.  

Haaste datan käytölle on sen oikeellisuus. Suunnittelijalla ei nykyisessä toimintaympäristössä ole selvää, mitä tietoa halutaan saada. Speksi on liian usein: “Haluamme kaiken tiedon”. Tämä on mahdotonta toteuttaa. Tilanne kohenee, jos suunnittelijalle kerrotaan, että haluamme tuotetiedoille GTIN-koodin.

Uusi rakentamislaki vahvistaa yleisesti tiedossa olevan säännön: rakennusala ei halua uudistua ilman, että viranomaiset pakottavat siihen.

Olemmeko dinosauruksia odottamassa meteoriittia?

Kirjoittaja Tero Järvinen on Granlund oy:n kehitysjohtaja.

Lue myös:

Ympäristöministeriö sai lähes 280 lausuntoa rakentamislakiin esitetyistä muutoksista
Energiatehokkuus mukaan arkkitehtisuunnitteluun

Lue lisää

Katso kaikki