Lämpöpumpputapahtuman jälkimainingit – LUT-yliopistoon lämpöpumppu- ja kylmätekniikan professuuri
SULPUn järjestämä tapahtuma keräsi noin 120 alan ammattilaista helmikuussa järjestettyyn tapahtumaan Heurekaan.
SULPUn toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen Lämpöpumppupäivillä. Kuva: Miia Manner
Suomen lämmityksestä lähes 20 prosenttia perustuu lämpöpumppuihin, ja maassa on jo 1,5 miljoonaa lämpöpumppua erillislämmityksessä. Lämpöpumppuala on noussut merkittävään asemaan ilmastonmuutoksen torjunnassa erityisesti lämmityssektorilla. Lämpöpumput ovat tärkeä osa myös kauko- ja aluelämmön tuotannossa sekä teollisuuden prosesseissa ja hukkalämpöjen talteenotossa. Lämpöpumppualan tulevaisuus näyttää lupaavalta. Uudet F-kaasuasetukset edistävät laitteiston uudistumista ja päästöjen vähentämistä.
SULPUn hallituksen puheenjohtaja Petrus Monni korosti avauspuheenvuorossaan tarvetta alan osaamisen kehittämiselle.
– Ala kasvaa ja teknologiat kehittyvät. Samanaikaisesti lämpöpumppujen määrä lisääntyy, tarvitaan uusia asiantuntijoita vastaamaan kasvavaan kysyntään. Lämpöpumppujen tarve isoissa teholuokissa kasvaa.
Vuoden 2022 tilastojen mukaan kaukolämpö on säilyttänyt asemansa suosituimpana lämmitysmuotona, mutta lämpöpumppujen osuus kasvaa jatkuvasti. Vuonna 2024 lämpöpumppuihin investoitiin noin 600 miljoonaa euroa.
LUT-yliopiston virtaustekniikan professori Teemu Turunen-Saaresti puhui tapahtumassa otsikolla Miksi lämpöpumppuala tarvitsee professuurin? Hän kertoi esityksessään, että LUT-yliopiston energiajärjestelmien tiedekunnassa on tarvittava koko ketjun osaaminen.
– Lisäksi LUTissa on kokeellista tutkimusinfraa sekä lämpöpumppujärjestelmiin että sen osaprosessseihin liittyen ja LUT on edelläkävijä vihreän sähköistymisen tutkimuksessa, johon lämpöpumput keskeisesti kuuluvat.
Turunen -Saaresti kertoi tapahtuman jälkeen, että lämpöpumppu- ja kylmätekniikan professuurin perustaminen on vahvistunut.
– Yrityksiltä on saatu riittävästi rahoitusta. Vielä otetaan yrityksiä mukaan ja minuun voi olla tämän tiimoilta yhteydessä, Turunen-Saaresti sanoi.
Professori emeritus Raimo Lovio käsitteli puheenvuorossaan Suomen ilmastopolitiikan nykytilaa ja haasteita korostaen lämpöpumppujen merkitystä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.
TkT Rauno Pääkkönen keskittyi lämpöpumppujen äänien hallintaan, joka on keskeinen tekijä erityisesti tiheästi asutuilla alueilla.
F-kaasuja koskevat muutokset nousivat myös esille, kun Eco Scandicin operatiivinen johtaja Anna Laukkonen esitteli F-kaasujen regenerointia ja kierrätystä.
Gebwellin tuotemarkkinointipäällikkö Aku Leskinen puolestaan puhui propaanikiinteistöpumpuista, jotka tarjoavat ekologisen vaihtoehdon kiinteistölämmitykseen.
European Heat Pump Associationin (EHPA) pääjohtaja Paul Kenny antoi ruudun välityksellä katsauksen lämpöpumppujen tilanteeseen Euroopassa ja korosti alan nopeaa kasvua ja investointien merkitystä.
Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä valaisi ajankohtaisia asioita sähkö- ja lämmitysmarkkinoilta, painottaen lämpöpumppujen roolia vihreässä siirtymässä.
Geonovan toimitusjohtaja Tapo Lehtoranta valotti lämpöpumppujen vaikutusta kiinteistöjen arvon nousuun ja vihreän siirtymän investointeihin.
Lopuksi Aiforsiten toimitusjohtaja Kari Hirvijärvi esitteli, miten tekoäly ja päiväkohtainen tuotannon suunnittelu voivat parantaa rakennusprojektien tuottavuutta.
Lue myös:
