Helen rakentaa geolämpölaitoksen Helsingin Ruskeasuolle

Helen on käynnistänyt geolämpölaitoksen rakentamisen Helsingin Ruskeasuolle, lämpökaivon poraaminen alkaa syyskuussa.

Helsingin ensimmäisen keskisyvän geotermisen lämpökaivon poraaminen käynnistyy Ruskeasuolla syyskuun alussa. Ruskeasuon geolämpölaitos toimii Helenin pilottikohteena, jossa testataan ja kehitetään poraustekniikkaa ja muita teknisiä ratkaisuja uusille geolämpökohteille.

Arvion mukaan 2,5 kilometriä syvän lämpökaivon poraaminen kestää noin neljä kuukautta, kaiken kaikkiaan laitoksen rakentamiseen arvioidaan kuluvan noin kahdeksan kuukautta. Geolämpölaitos mahtuu pieneen tilaan: maan päälle siitä näkyy vain merikontin kokoinen rakennus, johon sijoitetaan lämpöpumppu.

Ruskeasuon geolämpölaitos tuottaa hiilineutraalia kaukolämpöä 1,8 GWh vuodessa sekä kaukojäähdytystä 0,8 GWh. Määrä vastaa n. 180 kerrostalohuoneiston lämmittämistä.

– Geoterminen lämpö on mielenkiintoinen mahdollisuus hiilineutraaliin lämmitykseen. Se on porausvaiheessa varsin haasteellista porausteknisistä ja kallioperästä riippuvista syistä, siksi olemme panostaneet seismiseen heijastustutkimukseen ja porauskalustoon. Hyödynnämme vahvaa, suomalaista asiantuntemusta lämpökaivojen poraamisessa, koska poraamiseen sisältyy aina riskejä, kertoo projektipäällikkö Sami Mustonen Helenistä.

Kahden ja puolen kilometrin syvyydessä maan lämpötila on noin 40 astetta. Lämpökaivossa kierrätetään vettä ja lämpöpumpulle tullessa vesi on lämmennyt noin 10–15 asteeseen. Lämpöpumppujen avulla veden lämpötila nostetaan kaukolämpöverkkoon sopivaksi.

Samalla kun geolämpölaitos tuottaa kaukolämpöverkkoon hiilineutraalia kaukolämpöä, saadaan kaukojäähdytysverkkoon tuotettua jäähdytystä. Olemassa olevien kaukolämpö- ja kaukojäähdytysverkkojen kautta lämpö ja jäähdytys jaetaan lähialueen asukkaille.

Lämpöpumppulaitoksen katolle asennetaan sata aurinkopaneelia. Aurinkovoimalla tuotettu sähkö pienentää geolämpölaitoksen sähkönkäyttöä.

Uutta teknologiaa käyttöön

Samaan aikaan ensimmäisen geolämpölaitoksen rakentamisen kanssa etenevät Helenin tutkimukset geolämmön hyödyntämiseen Helsingissä laajemmin. Helen tutkii mahdollisuutta tehdä ainutlaatuinen 3D-seisminen heijastustutkimus, jota ei toistaiseksi ole Suomessa kaupunkiolosuhteissa vielä tehty.

– Tutkimustulosten perusteella ja ensimmäisestä geolämpölaitoksesta saatujen kokemusten perusteella suunnittelemme seuraavia geolämpöhankkeita, Mustonen kertoo.

Helenin tavoitteena on hiilineutraalius vuonna 2035. Kivihiilen käytöstä luovutaan viimeistään vuonna 2029. Helen rakentaa parhaillaan uutta hiilineutraalia tuotantoa useassa eri kohteessa:

Sörnäisissä sijaitsevaa Katri Valan lämpö- ja jäähdytyslaitosta laajennetaan jo 6. ja 7. lämpöpumpulla. Vuosaareen rakennetaan sekä merivesilämpöpumppu että biolämpölaitos, ja Mustikkamaankin luolalämpövarasto saadaan pian tuotantokäyttöön.

Maalämpöä tarjotaan kiinteistöille; uusi lämmöntuotannon malli yhdistää kauko- ja maalämmön parhaat puolet sekä optimoi niiden käyttöä. Lisäksi käynnissä on useita selvityksiä kivihiilen korvaamiseen, esimerkiksi Kilpilahden teollisuusalueen hukkalämpöjen hyödyntäminen, merivesilämmön laajamittainen hyödyntäminen sekä pienydinvoiman (SMR) mahdollisuudet.