Erityispuhtaiden sisätilojen käyttö voi voimistaa oireiluherkkyyttä
Kun työntekijä tai koululainen oireilee pitkittyneesti ja monimuotoisesti eri rakennuksissa, joiden sisäilmassa ei ole todettu oireita aiheuttavia tekijöitä, ratkaisuksi tarjotaan yhä useammin erityispuhtaita tiloja sekä kouluissa että työpaikoilla. Se voi kuitenkin voimistaa oireiluherkkyyttä.
Talotekniikka-lehti
Terveyden ja hyvinvointilaitoksen mukaan erityispuhtaiden tilojen käytölle ei ole lääketieteellisiä perusteita, eikä niitä tulisi käyttää ennen kuin niiden pitkäaikaisvaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin on selvitetty. Erityispuhtaiden tilojen käytön sijasta tulisi ennaltaehkäisevästi ja monipuolisesti tukea sisäympäristöissä oireilevia.
Tämä selviää Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman terveydenhuollon asiantuntijaryhmän kannanotosta. Kannanotto ei käsitellyt tilanteita, joissa rakennuksen kaikki käyttäjät, oireistaan riippumatta, siirtyvät väliaikaisesti muihin tiloihin, esimerkiksi rakennuksen korjauksen ajaksi.
Erityispuhtaiden tilojen käyttöön liittyy riskejä
Tilanteessa, jossa rakennuksen sisäilmassa ei ole todettu oireita aiheuttavia tekijöitä, siirto erityispuhtaisiin tiloihin voi pahentaa oireilevan tilannetta. Toimi vahvistaa käsitystä, että oireilun syynä olisi tuntemattomia sisäilmaan liittyviä tekijöitä, mikä voi johtaa pahenevaan välttämiskäyttäytymiseen ja toimintakyvyn laskuun.
Kun erityisolosuhteita käytetään ratkaisuna, se johtaa usein oireilevan tai hänen perheensä fyysisen ja sosiaalisen elinpiirinsä kaventumiseen. Erityisesti lasten kohdalla tällä voi olla kauaskantoisia haitallisia seuraamuksia.
Siirrot erityispuhtaisiin tiloihin saattavat myös pahentaa muiden rakennuksen käyttäjien tai omaisten sisäilmaan liittyviä vaarakäsityksiä, huolta ja haittakokemuksia. Vaaran merkityksen korostaminen voi voimistaa ja ylläpitää toiminnallisia oireita ja lisätä ympäristöherkkyyden riskiä.
− Ympäristöherkkyyden ehkäisyssä ja hoidossa on tärkeää puuttua erityisesti käsityksiin sisäilmaan liittyvistä haitoista ja vaaroista. Tämä edellyttää kaikilta toimijoilta, kuten viranomaisilta, terveydenhuollon ammattilaisilta, päättäjiltä, medialta ja järjestöiltä, vastuullisuutta toiminnassa ja annetuissa suosituksissa, sanoo ylilääkäri Risto Vataja HUS Helsingin yliopistollisesta sairaalasta tiedotteessa.
Pitkittyneet, toimintakykyä haittaavat oireet tulee selvittää terveydenhuollossa
Pitkittyneet, toimintakykyä haittaavat oireet tulee selvittää terveydenhuollon ammattilaisten kanssa ja potilaalle tulee tehdä tarvittava hoito- ja kuntoutussuunnitelma.
− Haittaava oireilu on huolellisesti selvitettävä terveydenhuollossa. Tyypillisesti oireilu johtuu monista tekijöistä, joten hoito ja kuntoutus pitää räätälöidä yksilöllisesti. Poikkeustilanteissa tiettyjä sisätiloja voidaan välttää, mutta vain väliaikaisesti osana muuta hoitoa ja kuntoutusta. Pitkään jatkuva välttäminen voi voimistaa reagointia tavanomaisille ympäristöille ja johtaa normaalia elämää vaikeuttavaan ympäristöherkkyyteen, sanoo ylilääkäri Maritta Kilpeläinen Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.
Oireilevaa voidaan auttaa ja tukea monin tavoin
Erityispuhtaiden tilojen käytön sijasta tulisi ennaltaehkäisevästi ja monipuolisesti tukea sisäympäristössä oireilevia. Monet keinot tukevat kaikkien rakennuksen käyttäjien toimintakykyä ja hyvinvointia.
Keinoja ovat mm.
- sisäympäristön laadun ja viihtyisyyden parantaminen (esim. lämpöolosuhteet, meluisuus, sisäilman kuivuus, epäpuhtaudet, tuoksut ja hajut sekä monet keskittymiseen ja viihtyisyyteen vaikuttavat tekijät)
- oireiden huolellinen selvittäminen terveydenhuollossa, hoito- ja kuntoutustoimet sekä seuranta, joilla pyritään yhteisymmärrykseen oireiluun vaikuttavista tekijöistä ja vähentämään mahdollista turhaa huolta
- eri keinojen joustava hyödyntäminen oireiden helpottamiseksi ja oirekuvasta toipumiseksi (esim. oireenmukainen hoito, kuormitustekijöiden vähentäminen ja voimavarojen lisääminen sekä psykososiaalinen tuki ja kuntoutus)
- työn muokkaaminen väliaikaisesti osana muuta työkyvyn tukea (esim. työjärjestelyt, tilajärjestelyt, etätyö ja työaika)
- vuorovaikutteisen viestinnän lisääminen rakennuksen sisäilman laadusta sekä tiedon välittäminen sisäilman terveysvaikutuksista ja oireiluun vaikuttavista tekijöistä.
Terveydenhuollon asiantuntijaryhmä toimii osana Kansallista sisäilma ja terveys -ohjelmaa, jonka yhtenä keskeisenä tavoitteena on parantaa sisäympäristöissä oireilevien hoitoa sekä työ- ja toimintakykyä.
