Asuntojen radonmittaukset ja -korjaukset ovat yleistyneet
Sisäilman radon aiheuttaa Suomessa noin 300 keuhkosyöpää vuosittain. Keuhkosyöpäriski on sitä suurempi, mitä kauemmin ja mitä suuremmassa radonpitoisuudessa oleskelee.
Suomalaisten asuntojen radonmittaukset ja radonkorjaukset ovat yleistyneet 2000-luvulla. Uusien talojen asukkaat tietävät radonin haitoista keskimääräistä enemmän, koska nykyiset rakentamismääräykset edellyttävät radonin huomioon ottamista. Kuitenkin vain kuudessa sadasta pientaloasunnossa radonpitoisuus mitataan viiden vuoden kuluessa talon valmistumisesta.
Mittauksissa löytyneistä enimmäisarvon 400 becquerelia kuutiometrissä ylittävistä asunnoista korjataan nykyään lähes 40 prosenttia varmennetusti. Vuoden 2007 jälkeen rakennetuissa taloissa selvästi yleisin tapa alentaa korkeaa radonpitoisuutta on ollut rakennusvaiheessa lattialaatan alle asennetun radonputkiston aktivoiminen poistopuhaltimen avulla. Yleisesti käytössä ovat olleet myös perustusrakenteiden tiivistäminen ja radonimurin asentaminen taloihin, joissa ei ole radonputkistoa.
Tiedot perustuvat Säteilyturvakeskuksen radonpurkeilla tehtyihin mittauksiin. 1980-luvulta lähtien on mitattu kaikkiaan noin 117 000 pientaloasuntoa. Näistä noin 17 000:ssä radonpitoisuus ylitti 400 becquerelia kuutiometrissä.
