Viilennystä kerrostaloasuntoon – ”Hankesuunnitteluvaiheessa olisi hyvä tunnistaa, minkä tasoista viilennystä tavoitellaan”

Opinnäytetyön tarve pohjautui Skanska Kotien rakennuttamissa kohteissa käytetyissä viilennysjärjestelmissä havaittuihin puutteisiin ja ongelmiin, jotka ovat ilmenneet kohteiden takuuajan korjaustöissä ja asiakaspalautteissa. Työn tavoitteena oli vertailutaulukon luonti, joka mahdollistaa laadullisesti parhaan viilennysjärjestelmän valinnan verrattuna kohteen tavoiteltuun kustannustasoon nähden.

Skanskan kotien kohteissa on käytetty viilennysjärjestelmiä jo useita vuosia.

– On pyritty tarjoamaan rakennusmääräysten asettamaa tasoa parempaa sisälämpötilaolosuhdetta, mutta asiakaspalautteiden perusteella on ollut havaittavissa tyytymättömyyttä viilennysjärjestelmien toiminnallisuutta kohtaan.

Nygård kertoo, että viilennysjärjestelmän käytöllä ei ole tarkoitus hallita sisälämpötilaa tai pitää sitä tietyn raja-arvon alapuolella, vaan leikata suurimmat lämpötilannousut ja poistaa sisäilmasta kosteutta.

– Viilennys on mukavuusominaisuus. Jäähdytysjärjestelmällä pystytään asunnon sisälämpötila pitämään halutulla tasolla lähes kaikissa olosuhteissa, mutta viilennysjärjestelmällä ei.

Odotukset korkealla

Nygård jatkaa, että asukkaat ovat kokeneet, että viilennysjärjestelmät eivät ole tarpeeksi tehokkaita.

– Odotukset ovat olleet korkeammalla eli järjestelmien ominaisuudet eivät ole vastanneet asiakkaiden odotuksia.

Työn tarkoituksena oli tutkia toteutetuissa kohteissa käytettyjä viilennysjärjestelmiä hankesuunnittelun näkökulmasta.

– Hankesuunnitteluvaiheessa olisi hyvä tunnistaa, minkä tasoista viilennystä lähdetään tavoittelemaan. Minkälaiset reunaehdot kohteessa on? Siten pystytään löytämään kokonaistaloudellisesti ja laadullisesti paras järjestelmä kyseiseen kohteeseen.

Työn tavoitteena oli vertailla viilennysjärjestelmien hyötyjä niin, että kohteisiin olisi mahdollista valita kustannustasoon nähden paras viilennysjärjestelmä.

– Kokonaistaloudellisesti ja laadullisesti parhaasta järjestelmän valinnasta varmistutaan, kun hankesuunnitteluvaiheessa päätetään mukavuusviilennyksen luokitustaso. Jaoin viilennysjärjestelmät eri tasoihin: rajallinen, toimiva, tehokas ja erittäin tehokas. Reunaehtojen tunnistamisen avulla voidaan tehdä kohteeseen soveltuvin ratkaisu.

Nygård kertoo, että mukavuusviilennyksen luokitukset eivät ole yksiselitteisiä.

– Luokitukset antavat kuitenkin perustan päätöksenteolle hankesuunnitteluvaiheessa, kun arvioidaan asiakkaille tarjottavan mukavuusviilennyksen tasoa ja verrataan eri järjestelmävaihtoehtoja.

Asiakkaiden odotuksissa voi olla jäähdytysjärjestelmän tasoinen toiminto.

– Haaste syntyy juuri siitä, että tarjoamme viilennystä mukavuusominaisuutena ilman tarkempaa toiminnallista kuvausta. Emme esimerkiksi lupaa, että järjestelmällä pystyttäisin pitämään lämpötila tietyn lukeman alapuolella.

Työn tulokset osoittivat, että kaikilla viilennysjärjestelmillä ei ole mahdollista saavuttaa samankaltaisia, asiakkaiden odotukset täyttäviä sisälämpötilaolosuhteita. Toimivilla ja rajallisilla mukavuusviilennyksen järjestelmillä on haasteena vastata asiakkaiden odotuksiin.

Nygård sanoo, että myyntitilanteessa asiakkaalle pitää tuoda kohteen viilennysjärjestelmän ominaisuudet selkeästi esille.

– Silloin on epäonnistuttu, jos asiakkaalle tulee tunne, että järjestelmässä on jotain vikaa, vaikka se toimii suunnitellulla tavalla.

Viilennysjärjestelmän käytöllä ei ole tarkoitus hallita sisälämpötilaa tai pitää sitä tietyn raja-arvon alapuolella.

Nygård kertoo, että huoneistokohtaiset ilmalämpöpumput on koettu toimiviksi. Lattiaviilennyksestä on saatu huonompia tuloksia tyytyväisyyden osalta.

–  Järjestelmiä on suorahöyrysteisistä, asiakasodotukset täyttävistä järjestelmätyypeistä välillisiin, säteileviin järjestelmätyyppeihin. Jälkimmäisten puutteet ja rajoitteet ovat aiheuttaneet asiakkaissa järjestelmän toimimattomuuden tunteen.

Ilmalämpöpumpussa kustannus verrattuna saatavaan viilennykseen on hyvä.

– Se on kustannustehokas ja sitä on mahdollisista tarjota joko vakio- tai lisävarusteena. Keskitetty järjestelmä pitää tarjota vakiona kaikille.

Pro Quality -palkinto oli Nygårdille yllätys. Pro Quality -palkinnolla halutaan kannustaa alan opiskelijoita ja oppilaitoksia tutkimaan alaa ja kehittämään innovatiivisia ratkaisuja tämän päivän toimintaympäristöön.

– En osannut odottaa palkintoa yhtään, mutta otin sen toki ilolla vastaan. Olen ihmistyyppinä tunnollinen ja tein työn toimeksiantona työnantajalle, joten halusin antaa parastani, vaikka aikataulu oli tiukka. Valmistuminen häämötti ja työ piti saada valmiiksi.

Nygård valmistui rakennustekniikan diplomi-insinööriksi elokuussa 2023. Nygård on työskennellyt Skanska Talonrakennuksen Turun yksikössä kesästä 2019 lähtien. 

– Aluksi olin kesätyössä ja kahden viimeisen opintovuoden aikana kesätöiden lisäksi osa-aikaisena työntekijänä opintojen ohessa. Vakituisena aloitin viime kesänä diplomityön valmistuttua.