Kuva: Mikko Martikka.
Älytermostaatti.

Viikin ympäristötalosta entistä energiatehokkaampi älykkäällä lämmönsäädöllä

Viikin ympäristötalo on yksi Suomen energiatehokkaimmista toimistorakennuksista. Älykkäällä huonekohtaisella lämmönsäädöllä pystyttiin vuonna 2018 saavuttamaan vielä kahdeksan prosentin lisäsäästö. Lisäksi rakennuksessa kokeillaan kaukolämmön kulutusjoustoa ensimmäisten joukossa Helsingissä.

Helsingin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Yli puolet Helsingin kasvihuonekaasupäästöistä muodostuu rakennusten lämmityksestä, minkä takia on tärkeää lisätä päästötöntä energiantuotantoa ja tehostaa energiankäyttöä.

Energiankäyttö tehostuu muun muassa lämmityksen älykkäällä säädöllä ja kaukolämmön kulutusjoustolla. Näitä molempia kehitetään Euroopan komission Horisontti 2020 -ohjelman rahoittamassa mySMARTLife-hankkeessa.

Hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen vaatii kaupungin ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä. Kokeilemalla uusia palveluratkaisuja valmistellaan markkinoita uusille energiansäästöpalveluille.

Fourdeg on yksi mySMARTLife-hankkeen yrityskumppaneista, joka tarjoaa ratkaisun lämmityksen säätöön älytermostaattien avulla. Termostaatit optimoivat ja valvovat kaukolämmön vesivirtaa kiinteistössä ajantasaisesti.

Ympäristötalo energiansäästön mallirakennus jo vuodesta 2011

Vuonna 2011 valmistunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden käytössä oleva Viikin ympäristötalo valittiin Suomen energiatehokkaimmaksi toimistorakennukseksi vuonna 2013. Rakennuksen energiankulutus on noin 60 prosenttia pienempi tavalliseen toimistorakennukseen verrattuna, ja rakennus tuottaa noin 15 prosenttia energiantarpeestaan uusiutuvilla energialähteillä.

Energiatehokkuus on saatu aikaan pääosin yleisesti käytössä olevilla teknisillä ratkaisuilla. Tulokset osoittavat, että kunnianhimoiseen energialuokitukseen on mahdollista päästä hyödyntämällä markkinoilta löytyviä ratkaisuja.

Fourdegin älykkään lämmönsäätöjärjestelmän ansiosta rakennuksen jo ennestään säästeliääseen lämmönkulutukseen pystyttiin saamaan kahdeksan prosentin vähennys verrattuna sääkorjattuun aikaisemman vuoden kulutukseen. Ympäristötalon tapauksessa se tarkoittaa 38 MWh, joka vastaa 45 000 kilometrin matkaa autolla. Yhteensä säästettiin 6,7 tCO2-ekv vuodessa.

Kulutusjoustolla energiapiikit kuriin

Älytermostaatit mahdollistavat huonekohtaisen lämmönsäädön lisäksi lämmön kulutusjouston, jota Helen testaa Viikin ympäristötalossa. Kulutusjouston tarkoituksena on ennakoida ja välttää kaukolämmön kulutuspiikkejä jaksottamalla kiinteistöjen lämmitystä.

Kulutusjousto mahdollistaa kiinteistöjen rakenteiden, kuten kiviseinien, lämmönvarauskyvyn hyödyntämisen osana energiajärjestelmää.

Kulutusjouston laajempi käyttöönotto Helsingissä optimoisi lämmöntuotantoa ja vähentäisi energiantuotannosta aiheutuvia päästöjä, koska kulutuspiikkejä tasaamalla voidaan välttyä muun muassa varavoiman käynnistämiseltä. Tällöin vähennettäisiin energiantuotannosta aiheutuvia päästöjä ja säästettäisiin kustannuksissa. Helen tutkii lämmön kulutusjoustoa Viikin ympäristötalon lisäksi Merihaassa sekä Helsingin kaupungin asuntojen (Heka) omistamissa asunnoissa.

Käyttömukavuudesta tinkimättä

Ympäristöpalveluiden työntekijät ovat olleet tyytyväisiä sisäilman lämpötilaan. Kyselyn mukaan lämpötila on koettu tasaiseksi ja mukavaksi. Myös rakennuksen huoltotyöntekijät pystyvät entistä paremmin hallitsemaan rakennuksen lämmitystä Fourdegin pilvipalvelun kautta. Käyttömukavuus säilyy ja energiaa säästyy.

mySMARTLife-hankkeessa testataan lukuisia kestävän kehityksen mukaisia ja älykkäitä rakennus-, liikenne- ja kaupunkiratkaisuja. Hankkeen toteuttavat Helsingin kaupunki, Helen Oy, Forum Virium Helsinki Oy, Metropolia Ammattikorkeakoulu, sekä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja PK-yritykset Fourdeg Oy ja Salusfin Oy.

Hankkeessa ovat mukana myös Hampurin ja Nantesin kaupungit kumppaneineen. Euroopan komissio on myöntänyt vuosina 2016–2021 toteutettavalle yhteishankkeelle 18 M€:n rahoituksen. Helsingin toimenpiteiden budjettiosuus on 5,6 M€.

Viikin ympäristötalo. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Rhinoceros Oy.

Jätä kommentti

*

*