Moni suomalainen asunto vailla raitisilmaventtiilejä
Yleensä huonon sisäilman syyt ovat arkiset: ilmanvaihto on joko riittämätön tai puuttuu kokonaan.
Yleensä huonon sisäilman syyt ovat arkiset: ilmanvaihto on joko riittämätön tai puuttuu kokonaan.
Ilmanvaihtotuotteisiin erikoistunut Suomen Terveysilma Oy teetti lokakuussa kyselyn, jossa selvitettiin, mitä mieltä suomalaiset ovat kotinsa sisäilmasta. Kyselyyn vastasi 1000 iältään 18–86-vuotiasta.
Yllättävän moni kertoo pitävänsä ikkunaa lähes aina raollaan, myös talvella. Vain omakotiasujat, jotka tuntevat lämmityskulujen kasvun heti kukkarossaan, välttelevät talvella tuulettamista. Tulokset vahvistavat Terveysilman arvion, että joka kolmannesta asunnosta eli noin miljoonasta suomalaiskodista puuttuvat kokonaan raitista ilmaa sisälle tuovat ilmanvaihtoventtiilit.
Terveysilman kyselyn mukaan suomalaiset viettävät talviaikaan keskimäärin 14 tuntia päivässä kotona arkisin. Toisaalta joka viides vastaaja kertoo oleskelevansa yli 20 tuntia päivässä kotona. Naiset viettävät kotona miehiä enemmän aikaa. Pisimpään kotona viihtyvät yli 65-vuotiaat.
Tyytymättömimpiä kotinsa sisäilmaan ovat nuoret aikuiset. He myös kokevat saavansa eniten oireita huonosta sisäilmasta. Vähiten valitettavaa kotinsa ilmanvaihdosta löytävät yli 65-vuotiaat, jotka myös raportoivat vähiten sisäilmasta johtuvia terveysoireita. Kun keskimäärin 60 prosenttia kaikista vastaajista arvioi kotinsa sisäilman hyväksi ja ilmanvaihdon riittäväksi, 25–34-vuotiaista vain 47 prosenttia on samaa mieltä. Yli 65-vuotiaista puolestaan 73 prosenttia on täysin tyytyväisiä kotinsa sisäilmaan. Samoihin tyytyväisyyslukemiin yltävät omakotiasujat, jotka pystyvät vaikuttamaan kotinsa ilmanvaihtoon muita asumismuotoja helpommin.
Kolmannes kaikista vastaajista arvioi kotinsa sisäilman kohtalaiseksi: ikkunaa täytyy välillä avata hapen takia, koska ilmanvaihto ei riitä pitämään ilmaa raikkaana. Huonoksi sisäilman arvioi viisi prosenttia vastaajista. Toiset viisi prosenttia kärsii liian tehokkaasta poistoilmanvaihdosta, joka aiheuttaa esimerkiksi vetoa.
”Vaikka monet ovat huolissaan kotinsa sisäilman laadusta, ilmanvaihdon toimintaa kohtaan osoitetaan vain vähän mielenkiintoa. Kyselyn vastaajista pari prosenttia kertoi, että heidän kotonaan on todettu jokin vakava sisäilmaongelma, kuten home, radon tai kosteusvaurio. Muissa tapauksissa huonon sisäilman syyt ovat arkiset: ilmanvaihto on joko riittämätön tai puuttuu kokonaan. Nämä ongelmat voitaisiin korjata laittamalla kodin ilmanvaihto kuntoon”, huomauttaa Terveysilman toimitusjohtaja Peter Schlauf.
Raoista vuotava ilma ei kuulu ilmanvaihtoon
Suurin osa suomalaisista asuu asunnoissa, joissa on joko koneellinen poistoilma tai painovoimainen ilmanvaihto, jossa tuloilma- ja poistoilma liikkuvat venttiileistä ilman koneita. 2000-luvulla rakennetuissa taloissa on yleensä täysin koneellinen ilmanvaihto.
Neljäsosa naisista valitsi vastausvaihtoehdon ”ei aavistustakaan”, kun kyselyssä kysyttiin, minkälainen ilmanvaihtojärjestelmä kotonasi on. Miehistä 11 prosenttia ei pystynyt nimeämään kotinsa ilmanvaihtojärjestelmää. Eniten ymmällään aiheesta ovat 18–24-vuotiaat vastaajat. Heistä kolmannes ei tiedä millainen ilmanvaihto heidän kotonaan on. Parhaiten kotinsa ilmanvaihdon tuntevat omakotiasujat ja yli 55-vuotiaat.
Lähes joka kymmenes kertoo, että raitista ilmaa tulee venttiilien sijaan ikkunan, seinän ja lattian raoista. Omakotiasujista 14 prosenttia paljastaa, että makuuhuoneeseen tulee raitista ilmaa vain rakenteiden raoista.
”Talon rakenteiden raosta vuotava ilma ei ole puhdasta korvausilmaa. Se voi tuoda sisäilmaan haitallisia aineita rakennusmateriaaleista, varsinkin jos niissä on vaurioita. On erityisen huolestuttavaa, että tämäkin vaihtoehto mielletään ilmanvaihdoksi”, Schlauf muistuttaa. ”Törmäämme tähän ajatusmalliin myös rakennusalan messuilla ihmisten kanssa puhuessa.”
Kuvassa: Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Raija Relander esittelee uusia raitisilmaventtiilejä Helsingin Runeberginkadulla.
Lue lisää: Linjasaneerauksissa huomio sisäilman laadun parantamiseen
