Linjasaneerauksissa huomio sisäilman laadun parantamiseen

Tomi Kultalan opinnäytetyössä selvitettiin linjasaneerauskohteiden ilmanvaihtojärjestelmän toimintaa ja sisäilman laatua.

 

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijan Tomi Kultalan työssä selvitettiin linjasaneerauskohteiden ilmanvaihtojärjestelmän toimintaa ja sisäilman laatua.

Alkeellisenkin ilmanvaihtojärjestelmän toimintaa pystyy parantamaan linjasaneerausten yhteydessä yksinkertaisilla ratkaisuilla. Henkilöturvallisuuden säilyttäminen pitäisi kuitenkin huomioida toteutettavissa ratkaisuissa jo hankkeen suunnitteluvaiheessa.

Turun ammattikorkeakoulusta insinööriksi valmistuva Tomi Kultala selvitti opinnäytetyötään varten kolmen Turussa linjasaneeratun yhtiön asuntojen ilmanvaihdon toimintaa ja sisäilman laatua.

Työssään Kultala selvitti mittauksien avulla asuntojen sisäilman laatua ja ilmanvaihdon toimintaa yleisesti sekä linjasaneerauksen yhteydessä tehdyn ilmanvaihtohuollon tai -korjauksen vaikutusta asuntojen sisäilman laatuun. Mittaukset tehtiin lämmityskausilla ennen ja jälkeen saneerausta asuntojen kylpyhuoneissa, keittiöissä sekä makuuhuoneissa muun muassa tietoa automaattisesti tallentavien mittarien avulla.

Selvityksessä olleissa taloyhtiöissä oli käytössä yleisesti 1960- ja 1970 -lukujen rakennustavan mukaisesti koneelliseen yhteiskanavapoistoon perustuva ilmanvaihtojärjestelmä.

Sisäilmaongelmat puhuttavat

Rakennusten sisäilmaongelmat ovat mediassa lähes päivittäin uutisoitava aihe. Selvityksessä kiinnitettiin huomiota siihen, etteivät taloyhtiöt pääsääntöisesti pyri asuntojen sisäilman laadun parantamiseen linjasaneerausten yhteydessä.

Hyvin yleinen ja vähintään linjasaneerauksessa suoritettava ilmanvaihdon saneeraus on perushuolto. Perushuollossa kanavat nuohotaan ja tehdään perussäätö uusiin poistoilmaventtiileihin.

Positiivista on se, että poistoilmasta otetaan lämpöä talteen, mutta asuntojen sisäilman laatua parantavia ratkaisuja pitäisi energiasäästöön pyrkivien toimenpiteiden ohella toteuttaa. Ristiriitaista tilanteessa on se, että kuumana käyvästä sisäilmakeskustelusta huolimatta vanhat taloyhtiöt eivät pääsääntöisesti lähde toteuttamaan asuntojen parempaan sisäilman laatuun tähtääviä ratkaisuja.

Sisäilman aiheuttamaa tautikuormaa voisi pienentää

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan ilmanvaihdon lisäksi sisäilman terveysriskien poistamiseen tarvitaan ilmansuodatusta ja sisälähteiden rajoittamista. Sisäilman aiheuttama tautikuorma oli Suomessa hieman yli 13 000 menetettyä elinvuotta vuonna 2010.

Tautikuormasta 67 prosenttia aiheutui sisäilman sisältämistä PM2,5-hiukkasista ja 16 prosenttia radonista. Sisäilman aiheuttamasta tautikuormasta voitaisiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan poistaa 15—50 prosenttia terveysperusteisia ohjearvoja noudattamalla. (Hänninen ja Asikainen, 2014.)

 

 

Perushuollollakin on vaikutusta sisäilman laatuun

Työssä suoritettujen mittausten perusteella selvisi, että linjasaneerauksen yhteydessä tehdyllä ilmanvaihtojärjestelmän perushuollolla saatiin lämpöolot, suhteellinen kosteus ja hiilidioksidiarvot asunnoissa pääosin paremmiksi ennen saneerausta mitattuihin arvoihin verrattuina.

Ilmanvaihtokertoimet kohosivat mitatuissa asunnoissa myös saneerauksen jälkeen tai pysyivät vähintään samalla tasolla. Selvitys osoitti kuitenkin, että henkilöturvallisuutta heikentävä tilakohtainen kuristusvaatimus savukaasujen leviämisen estämiseksi ei täyttynyt mukana olleiden yhtiöiden asunnoissa noin 50 prosentin osalta saneerauksen jälkeen.

Sisäilma kuntoon linjasaneerausten yhteydessä

Selvityksessä mukana olleissa asunnoissa ja yhtiöissä sisäilman laatua heikentää erityisesti korvausilman suodatuksen taso. Korvausilman suodatuksen tasoa pitäisi pyrkiä parantamaan. Korvausilman epäpuhtauksien tehokas suodattaminen edellyttäisi F7-tason suodattimen käyttöä.

Selvityksessä mukana olleissa asunnoissa oli korvausilmaventtiileissä G1-tason karkeasuodattimet ja yhtiöissä porraskäytävän korvausilma oli joko suodattamatonta tai puutteellisesti suodatettua. Selvityksen mukaan ongelmia muodostavat lisäksi korvausilmaventtiilien puuttuminen kokonaan ja niiden käyttämättömyys kylmillä ilmoilla sekä suodattimien huoltamattomuus.

Rakenneaineisten poistoilmakanavien kunnon selvittäminen ja tarpeenmukainen kunnostus tulisi huomioida saneerausten yhteydessä.

Selvityksen perusteella siirtoilmareittejä ja ovirakoja ei mitoiteta riittäviksi. Selvityksen asuntojen kylpyhuoneiden lämpötila kohosi esimerkiksi korkeaksi ja kosteus ei poistunut tehokkaasti tämän takia.

Mahdollisuudet asuntokohtaisen ilmanvaihtoon paranevat

Ympäristöministeriössä valmisteilla olevat uudistukset rakentamista ohjaavien määräysten osalta mahdollistavat tietyin edellytyksin tulevaisuudessa esimerkiksi asuntokohtaisen ilmanvaihtojärjestelmän rakentamisen nykyisiä määräyksiä paremmin. Asuntokohtaisella ilmanvaihtojärjestelmällä nykyisistä yhteiskanavapoistojärjestelmän ongelmista päästäisiin eroon ja sisäilman laatua kohennettua asunnoissa.

Asuntokohtaisessa järjestelmässä ilmanvaihto olisi tehokkaasti suodatettua, vedotonta, asukkaiden käyttötarpeen mukaan tehostettavaa sekä lämmön talteenotolla varustettua. Edellä mainittujen määräysten muutosten vaikutusta ilmanvaihdon saneeraustapoihin vanhoissa rakennuksissa ja yhtiöiden halua lähteä sisäilman laatua parantamaan voidaan tarkastella paremmin lähitulevaisuudessa.

Lähde: Hänninen ja Asikainen, 2014. Terveysperusteiset ilmanvaihdon ohjearvot Euroopalle ja vaikutukset sisäilman terveysriskeihin Suomessa.

 

Yläkuvassa: Tomi Kultala selvitti opinnäytetyötään varten kolmen linjasaneeratun yhtiön asuntojen ilmanvaihdon toimintaa ja sisäilman laatua.

Teksti ja kuvitus Tomi Kultala

Lue lisää

Katso kaikki