Vähäpäästöiseen tulisijaan vaihtamalla pienhiukkaspäästöjä voi vähentää merkittävästi
Suomalaiset tulisijavalmistajat toivottavat tulisijoille asetettavat tiukimmatkin päästörajat tervetulleiksi.
”Olemme osanneet odottaa myös pienhiukkaspäästöjen rajoituksia ja valmistautuneet niihin hyvissä ajoin. Markkinoilla on jo tällä hetkellä paljon tulisijoja, jotka täyttävät Ekosuunnitteludirektiivissä olevat päästörajat”, Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY ry:n puheenjohtaja Tuomo Järvinen sanoo.
Ympäristöministeriössä on herätty miettimään, minkälaisia rajoituksia valmisteilla oleva Ekosuunnitteluditrektiivi aiheuttaisi puulämmitykselle. Tulisijojen ja kiukaiden lämmitys aiheuttaa kolmanneksen pienhiukkaspäästöistä.
kosuunnitteludirektiiviin sisältyvät tulisijojen hyötysuhde- ja päästöraja-arvot astunevat voimaan 1.1.2022.
Järvinen painottaa, että ministeriössä ollaan oikealla asialla.
”Pienhiukkasilla on merkittäviä terveysvaikutuksia suurelle ihmisjoukolle ja onneksi pienhiukkasten syntymiseen on myös mahdollista vaikuttaa oikeilla tulisijavalinnoilla. Pienhiukkaspäästöjä saadaan helposti vähennettyä vaihtamalla vanha tulisija uuteen, vähäpäästöiseen tulisijaan. Vaihtoehtoja markkinoilla on jo paljon.”
Järvisen mukaan pienhiukkaset ovat suomalaisessa tulisijateollisuudessa olleet erityistarkkailussa jo vuosien ajan. Selvitysten mukaan huonosti toteutetusti puunpoltossa päästöt voivat olla jopa monisatakertaiset hyvään, korkean hyötysuhteen polttoon verrattuna.
Erityisesti Saksassa päästörajat ovat olleet muuta maailmaa tiukemmat jo pitkään sekä hiilimonoksidin (CO), typpioksidin (NOx) että pienhiukkasten suhteen. Kuluvan vuoden alussa siellä astui voimaan säädös, jossa päästörajat ovat jo tiukemmat, kuin mitä Ekosuunnitteludirektiivi tulee edellyttämään vuonna 2022. Esimerkiksi pienhiukkasten osalta päästöraja on 40 mg/Nm3. Saksaan tulisijoja vievät suomalaiset tulisijavalmistajat ovat siten joutuneet valmistautumaan näihin päästörajoihin jo hyvissä ajoin.
”Olemme valmiita siihen, että tiukimmat päästörajat otetaan Suomessakin käyttöön milloin tahansa. Hyvässä tulisijassa CO on korkeintaan 1500 mg/m3 (13% O2 ) ja hyötysuhde yli 80 prosenttia.”
Tukea tulisijan vaihtoon
Vähäpäästöiseen tulisijaan investoiminen ei aivan kaikille ole taloudellisesti helppoa. Usein tällaisissa kotitalouksissa myös puulla lämmittämisen merkitys on lämmön tuottamisessa keskimääräistä suurempi.
”Vanhemmissa omakotitaloissa asuvien talouksien mahdollisuuksia investoida vähäpäästöisempään ja samalla energiatehokkaampaan tulisijaan tulisi tukea jonkinlaisella energia- tai ympäristöavustuksella”, Järvinen sanoo.
Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY ry ehdottaakin, että asiaa ryhdytään selvittämään pikaisesti. Vähäpäästöisiin ja samalla energiatehokkaampiin tulisijoihin siirtyminen parantaa kotitalouden taloudellista tilannetta ja elämänlaatua sekä lähiympäristön ilmanlaatua.
Suomessa puun pienpoltto on asuntojen lämmityksen kannalta hyvin merkittävä energiamuoto. Suomessa lämmittämiseen käytetään noin 2,2 miljoonaa tulisijaa. Pientalojen koko lämmitysenergiasta polttopuu muodostaa noin 40 prosenttia. Polttopuulla tuotetaan noin 15 TWh energiaa, mikä vastaa Olkiluodon kahden reaktorin vuosituotantoa.
Oikeaoppinen puun polttaminen on uusiutuvaa ja puhdasta lähienergiaa eikä se lisää kasvihuonepäästöjä.
