Tieto jalostuu hyödylliseksi pilvessä
Moderneissa IoT-ratkaisuissa kiinteistöstä kerättävää dataa rikastetaan ja jalostetaan muun muassa tekoälyllä. Näin syntyy lisäarvoa, joka voi tuoda muun muassa mittavia säästöjä.
Moderneissa IoT-ratkaisuissa kiinteistöstä kerättävää dataa rikastetaan ja jalostetaan muun muassa tekoälyllä. Näin syntyy lisäarvoa, joka voi tuoda muun muassa mittavia säästöjä.
Kiinteistöissä on harrastettu sensorointia ja datan keruuta jo paljon ennen kuin alettiin hehkuttaa IoT:sta eli esineiden internetistä. Nyt markkinoilla on ratkaisuja, joista käytetään sellaisia nimityksiä kuin smart building tai smart office.
Mistä niissä on kyse?
”Uuden aallon IoT-ajattelu tähtää siihen, että kiinteistöissä hyödynnetään kehittyneen analytiikan keinoin jo talotekniikasta kerättävää dataa, jota rikastetaan sensoridatalla ja muilla ulkoisilla datalähteillä. IoT:ta hyödynnetään muun muassa toimistojen sisäolosuhteiden parantamiseen tai silloin, kun halutaan optimoida tilankäytön tehokkuutta”, IoT-liiketoiminnan kehitysjohtaja Jarkko Haapalainen Suomen IBM:ltä kertoo.
IBM on kehittänyt pilvipohjaisen Watson IoT Platform -alustan, jonka päälle esimerkiksi hissiyhtiö Kone sekä kiinteistöpalveluyhtiö ISS ovat rakentaneet omia IoT-ratkaisujaan. Watson sisältää muun muassa kognitiivista tekoälyä ja itse oppivia analytiikka-algoritmeja.
”Watson ei ole kaikkitietävä. Tekoälylle opetetaan, miten dataa pitäisi tulkita. Opetusvaiheen jälkeen mallia voidaan adaptiivisesti säätää, jos esimerkiksi kiinteistön normaaleiksi tulkittavat sisäolosuhteet muuttuvat jostain syystä”, Haapalainen kuvaa.
Malli oppii ymmärtämään, mikä muutos on poikkeava ja mikä on normaalia käyttäytymistä. Ajatus on, ettei ihmisen tarvitsisi puuttua kaikkiin yksityiskohtiin, vaan malli pystyy itseoppivasti tunnistamaan, mistä asiat johtuvat ja mikä aiheuttaa toimenpiteitä,
”Tietovirtaa syntyy, kun esimerkiksi neuvotteluhuoneissa on sensoreita, jotka mittaavat vaikkapa lämpötilaa, hiilidioksidia, lämpötilamuutoksia ja eri suureiden välisiä korrelaatioita – tai vaikkapa sitä, onko henkilö paikalla työpisteessään.”
Toimistorakennuksessa voi olla satoja sensoreita, jotka mittaavat erilaisia asioita. Yhä useammin ne ovat huomaamattomia paristoilla toimivia sensoreita, joiden asentaminen ei vaadi edes kaapelointia.
Sensoreilla kerätyn datan lisäksi älyratkaisuissa hyödynnetään ulkoisia datalähteitä, kuten Ilmatieteenlaitoksen tuottamaa säädataa. Tiedossa kyse voi olla vaikka äänestä tai videosta, joita analysoidaan ja yhdistellään muihin tietoihin. Esimerkiksi videokuvaa voidaan hyödyntää tilatehokkuuden arvioinnissa tai sen päättelemiseksi, millaisia asiakasvirtoja missäkin päin rakennusta kulkee.
Kerätyn ja analysoidun tiedon perusteella kiinteistöissä säädellään ilmanvaihtoa tai lämmitystä optimaaliseksi – niin, että energiankulutus vähenee ja saadaan tasaiset sisäolosuhteet. Se tarjoaa myös isännöitsijöille mahdollisuuden saada tietoa kiinteistön tilasta niin, että he voivat reagoida asioihin proaktiivisesti, eikä vasta sitten, kun ongelmia ilmenee.
”Arvoa ei synny välttämättä vielä sensoridatalla tai tietoa yhdistelmälläkään, vaan vasta sitten, kun tietoa peilataan liiketoimintaa vasten. Aika usein se edellyttää myös sitä, että IoT-datasta analytiikan keinoin jalostettu tietämys tarjotaan kiinteistöhuollon henkilöstölle tai loppukäyttäjälle esimerkiksi mobiilikäyttöliittymällä”, Haapalainen sanoo.
IoT:n hyödyntämisessä alkumetreillä
IT-alan teknologiajakelijan Arrow ECS:n teettämän barometrin mukaan 66 prosenttia suomalaisyrityksistä on jo liittänyt IoT:n osaksi organisaation kehityssuunnitelmaa. Barometriä varten haastateltiin edustajia noin 60 yrityksestä, jotka edustivat teollisuutta, energia- ja rakennusalaa.
Mukana olleista yrityksistä peräti 92 prosenttia oli jo tuonut dataa keräävää älyä laitteisiinsa. IoT:n uskotaankin vaikuttavan lähivuosina etenkin tuotteen laadun parantumiseen, riskienhallintaan sekä kustannussäästöihin.
”Selvityksemme mukaan IoT:tä tehdään nyt yrityksissä erittäin paljon. Kehitystä Suomessa vauhdittaa ekosysteemi, josta löytyy vaadittava teknologia ja tietotaito vaativien end to end -hankkeiden toteutukseen”, Arrow ECS Finlandin Technology Advisor Iikka Taanila sanoo. Hänen mukaansa IoT-ratkaisujen kehittämisessä tarvitaan yhdessä tekemistä.
”Tulevaisuudessa markkinoilla tullaan näkemään myös uudenlaisia innovatiivisia ratkaisuja ja palvelumalleja, kun uudet tiedonsiirron tekniikat kuten NB-IoT ja 5G kehittyvät ja tulevat tarjolle globaalisti. Datan määrän lisääntyessä kasvavat myös tietoturvahaasteet”, Taanila kertoo.
Jarkko Haapalaisen mielestä IoT:n kaupallisessa hyödyntämisessä ollaan Suomessa vasta alkumetreillä. Kiinteistöala on hänen mukaansa myös digitalisaatiossa selvästi muita toimialoja jäljessä.
”Kiinteistöpuolella digitalisaation ennakoidaan kasvavan 33 prosenttia vuodessa. Kasvu näyttäisi painottuvan kaupallisiin rakennuksiin, kuten ostoskeskuksiin ja toimistorakennuksiin. Asuinrakentamisen puolella nähdään aika vähän liikehdintää, koska siellä on vaikeampi löytää lopullista maksajaa”, Haapalainen kuvaa.
Haapalaisen mukaan onnistuneet IoT-hankkeet ovat kombinaatio nykyisen tekemisen optimoinnista ja uusista liiketoimintamahdollisuuksista.
”On tärkeää löytää hankkeelle riittävän nopea takaisinmaksuaika nykytoimintojen optimoinnin kautta. Jos mennään vain uusi bisnesmalli edellä, takaisinmaksua voi olla vaikea osoittaa investointivaiheessa”, Haapalainen sanoo.
Energiatehokkuuden hallintaan työkalu
Tietosuojaan liittyvät asiat rajoittavat IoT-ratkaisujen kehitystä. Lainsäädäntö on tiukka esimerkiksi sen suhteen, miten videoanalytiikan ratkaisuja saa hyödyntää. Sitä varten on kehitetty erilaisia anonyymisointiteknologioita, joilla varmistetaan, ettei ihmisiä voi tunnistaa videokuvasta.
Haapalaisen mukaan Suomessa isoin IoT-teema kiinteistöalalla on tällä hetkellä tilatehokkuuden hallinta. Sen sijaan Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa huomio kiinnittyy energiatehokkuuden hallintaan.
IBM lanseerasi alkukesästä uuden ratkaisun, jossa ennustavan analytiikan keinoin pyritään ratkomaan energiatehokkuuden haasteita. Pilvipohjaiseen, valmiit analytiikka-algoritmit sisältävään ratkaisuun on integroitu muun muassa kiinteistöautomaatiojärjestelmät sekä toisaalta tilan sensorointi.
Lämpötilan sensorointiin yhdistellään myös säädataa. Kolmanneksi teemaksi rakennusten IoT:ssa Haapalainen nostaa ilmanlaadun sekä kiinteistöjen terveydentilan.
”Kiinteistömaailmassa toimialan arvoketju on hirveän pitkä. Koko arvoketju voi löytää IoT-sovelluksista arvoa ja se voi tarkoittaa kustannusten leikkaamista useilla kymmenillä prosenteilla”, Haapalainen sanoo.
Hän näkee IoT:n hyödyntämisessä mahdollisuuksia energian säästön ja tilatehokkuuden optimoinnin lisäksi etenkin kunnossapitopalveluissa.
”Datajohdetutuissa kunnossapitopalveluissa IoT-ratkaisua ja tekoälyä voidaan hyödyntää huoltohenkilökuntaa avustavalla tavalla niin, että vikojen korjaaminen on ennakoivaa, nopeampaa ja tehokkaampaa.”
Tietoturvallisuudesta pidettävä huolta
Tietoturva on IoT-ratkaisujen kaupallistamisessa keskeinen kysymys. Isoissa yrityksissä asia on yleensä hyvin hoidossa, mutta varsinkin kuluttajapuolella ongelmia riittää. Vaikka talotekniikka ei ehkä ole hakkereiden ykköskohde, alalla ei voida tuudittautua siihen, ettei mitään tapahtuisi.
Suomessa on viime vuosina törmätty kiinteistöpuolella tietomurtoihin. Vuonna 2016 ulkopuoliset pääsivät käsiksi useammankin kiinteistön lämmitysjärjestelmiin.
Näin kävi esimerkiksi Raumalla, jossa jäähallin jäähdytysjärjestelmä lakkasi toimimasta. Ilmeisesti tapahtunut johtui muun muassa puutteellisista palomuureista.
”Tietomurtoja tapahtuu eri aloilla. Ne ovat hidaste asiakkaalle ostaa IoT-palveluita, ja sen takia tietosuoja on meille todella tärkeä. Palvelumme käyttää aina uusimpia turvallisuusstandardeja”, energiajärjestelmäasiantuntija Sonja Salo Fourdegiltä kertoo.
Fourdeg on viisi vuotta sitten perustettu yritys, joka hyödyntää IoT:ta ja koneoppivuutta rakennusten olosuhteiden optimoimisessa. Yrityksen tavoitteena on optimoida asumismukavuutta ja työtehokkuutta sekä toisaalta vähentää lämmityskuluja.
Yhtiö on asentanut rakennuksiin eri puolille Suomea termostaatteja, jotka ovat langattomasti yhteydessä yhtiön pilvipalveluun. Tietoturva varmistetaan muun muassa WPA2-standardilla ja TLS 1.2 -salausprotokollalla.
”Termostaattiin itseensä ei voi murtautua, koska termostaatti käy itse kysymässä asetusarvoja kovakoodatulta Fourdeg serveriltä. Lisäksi termostaateissa on jäätymisen esto -ominaisuus, eli tietomurron sattuessa termostaatti ei kuitenkaan anna jäädyttää rakennusta. Tällöin putket eivät mene rikki, eli isoja vaurioita ei voi tapahtua”, Salo sanoo.
Jarkko Haapalaisen mukaan esimerkiksi taloautomaatiojärjestelmistä kerättävä yksisuuntainen datavirta ei ole vielä riski. Sen sijaan riski lisääntyy, kun tekoälystä syntyvä syöte viedään takaisin esimerkiksi rakennuksen ilmastoinnin säätöön.
”Jos käytössä on pilvessä sijaitseva IoT-alusta, kiinteistön sensorointi ja kaksisuuntainen yhteys IoT-ympäristön ja taloautomaation välillä, pitää tietoturvaan kiinnittää erityistä huomiota. Tyypillisiä keinoja tällaisten ongelmien taklaamiseen ovat esimerkiksi salatut tiedonsiirtoprotokollat”, Haapalainen sanoo.
Hänen mielestään yleisellä tasolla suurin uhka IoT:ssa on laitteiden laaja kirjo ja lukumäärä. Varovaistenkin arvioiden mukaan maailmassa on tällä hetkellä miljardeja IoT-laitteita, ja iso osa näistä ei ole tietoturvallisia.
”Jos tällainen laite kytketään liiketoimintamielessä kriittiseen infrastruktuuriin, voi syntyä ongelmia. Esimerkiksi sensoreiden pitää tukea haluttua tiedonsiirron salausta, ja ne on syytä hankkia tunnetulta ja vakavasti otettavalta valmistajalta”, Haapalainen kuvaa.
Toisaalta järjestelmä voi myös itse tunnistaa, mikäli jokin järjestelmään kytketty laite tai sensori alkaa käyttäytyä poikkeavasti – ja eristää tämän järjestelmästä.
Lue myös:
