Täsmäsuunniteltu tapahtuma LVI-suunnittelijoille
Miten LVI-suunnittelijan rutiinit hoituvat, kun tutut määräykset muuttuvat? Mistä saa jatkossa selkärankaa suunnitteluratkaisuille? Näihin polttaviin kysymyksiin saatiin vastauksia Suunnittelijapäivässä.
Miten LVI-suunnittelijan arkiset rutiinit hoituvat, kun tutut määräykset muuttuvat? Mistä saa jatkossa selkärankaa suunnitteluratkaisuille? Muun muassa näihin polttaviin kysymyksiin saatiin vastauksia Suunnittelijapäivässä maaliskuussa.
SuLVIn ensimmäinen Suunnittelijapäivä keräsi Hotelli Vantaalle noin 170 kävijää. SuLVIn mukaan seminaari sai hienoa palautetta ja hyvän arvosanan osallistujilta.
Tilaisuuden avausosion puheenjohtajana toiminut Jarmo Kuitunen totesi, että ensi vuodenvaihde on erittäin merkittävä merkkipaalu LVI-alalle, sillä silloin tapahtuu paljon.
Ekosuunnittelumääräykset tulevat voimaan ja määräyskokoelmat muuttuvat asetuksiksi. Varmaa on se, että muutokset eivät lopu tähän ja jatkossa uutta omaksuttavaa syntyy vähintään yhtä reippaaseen tahtiin kuin nyt.
Viranomaisedustajaksi tilaisuuteen saatu ympäristöministeriön rakennusneuvos Pekka Kalliomäki kertoi, että edessä olevan muutoksen yhteydessä tullaan heittämään hyvästit monelle tutulle ja turvalliselle asialle. Esimerkiksi Rakentamismääräyskokoelman nimitykset, kuten D2 ja D3 jäävät pois käytöstä.
”Kyllä tätä on jouduttu virkamiesporukalla kovasti nieleskelemään, kun vanhasta hyvästä pohjoismaisesta tavasta joudutaan nyt luopumaan. Mutta se on nykyaikaa, ja totta kai meidän täytyy täyttää lainsäädännölliset vaatimukset”, Kalliomäki kertoi.
Ohjeiden asema muuttuu
Erityisen paljon huolta – ja aivan hyvästä syystä – on herättänyt luopuminen nykyisten kaltaisista, asetuksella annetuista ohjeista.
”Ohjeet ovat tähän saakka olleet tietynlainen ”semi-määräys”, eli ne ovat olleet varmasti hyväksyttävä tapa tehdä asia, vaikka toki on muitakin tapoja voinut olla. Meillä on edelleen mahdollisuus antaa ohjeita, mutta ne eivät ole enää asetuksella annettuja.”
Olennaista uusissa asetuksissa tulee olemaan myös kielioppi, joka poikkeaa paljon nykyisestä. Niissä siirrytään perinteisetä insinöörikielestä juridiikan kieleen. Säädöksissä ei saa toistaa asioita eri säädöstasoilla. Tekstiä pitää siis opetella lukemaan eri tavalla kuin ennen: jos jotain sanotaan laissa, sitä ei enää toisteta asetuksessa.
”Ohjeita tarvitaan senkin takia, että säädöstasolla ei pystytä mainitsemaan likimainkaan kaikkia tarvittavia asioita esimerkiksi energiatehokkuuteen liittyen.”
Osa vanhoista määräysten osista jää kokonaan historiaan, kuten D5 (Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta) ja C4 (Lämmöneristys), jotka tullaan antamaan pelkkänä ohjeena. Mutta esimerkiksi D2 (Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto), D3 (Rakennusten energiatehokkuus) ja energiamuotojen kertoimet annetaan jatkossa asetuksina.
Ympäristöministeriössä ei ole aikaa pyöritellä peukaloita, vaikka asetukset ovatkin jo lähteneet jatkokäsittelyyn. Vuorossa on kiivas rupeama esimerkiksi ohjeiden parissa. Tämän vuoden aikana on luvassa esimerkiksi tasauslaskentaopas ja paljon yksityiskohtaisia oppaita esimerkiksi energialaskentaan liittyen.
Ei paniikkia! Ohjeita on tulossa
SuLVIn Suunnittelijapäivän parhaat uutiset tarjoili Talotekniikkateollisuus ry:n puolesta Jarmo Mäenpää Uponorilta.
”Suunnittelijoita jo vähän hermostuttaa se, että uutta asiaa tulee hirveän paljon ja määräyksissä olleet ohjeet poistuvat. Tähän astihan on aina voinut tukeutua ohjeisiin”, Mäenpää sanoi.
Ohjeet eivät ole olleet aina vain ja ainoastaan positiivinen asia, etenkään silloin, kun niitä on tulkittu rakennusvalvonnoissa määräyksen osana ja niiden varjolla ohjeesta poikkeavat ratkaisut on hylätty, vaikka ne olisivat voineet toimia yhtä hyvin kuin ohjeessa esitetty ratkaisu.
”Mutta hei, on tässä uudistuksessa hyviäkin puolia. Tulevat asetukset antavat vapauden erilaisille vaihtoehdoille”, Mäenpää korosti.
”Tavoitteena on yhtenäinen tulkinta määräyksistä. On tärkeää, että samaa asiaa ei tulkita eri tavalla Hangossa ja Utsjoella. Sähläämistä tulee vähemmän, kun ohjeistusta on saatavilla. Tarvetta on myös laadunvarmistukselle: halutaan tuoda esiin ratkaisuja, jotka varmasti toimivat myös käytännössä.”
Alalla on herätty taltioimaan olemassa olevia ohjeita. Kaikkien etu olisi, että ne löytyisivät samasta paikasta. Lisäksi ohjeet kaipaavat monilta osin päivittämistä ja uusillekin on paikoin tarvetta.
Mäenpää kertoi, että Talotekniikkateollisuus on päättänyt vastata tähän tarpeeseen ja ohjeiden teko on jo hyvässä vauhdissa.
Yksi motivaatio oppaiden laadinnalle oli tietoisuus siitä, että ympäristöministeriön resurssit eivät yksin riitä tarvittavan opasmateriaalin tuottamiseen vuoden vaihteeseen mennessä, jolloin uudet asetukset astuvat voimaan.
Selkeä rakenne
Niin uusien kuin vanhojenkin ohjeiden ajatus on tuoda suunnittelijalle malliratkaisuja, jotka ovat hyväksi havaittuja ja ongelmattomia. Erona vanhaan on se, että ohjeet enää eivät ole millään tavalla osa asetusta, vaan selkeästi puhtaita suosituksia.
”Totta kai pelottomat ratkaisut ovat edelleen toivottavia, mutta varmasti moni toivoo, että olisi edes joku selkäranka, johon tukeutua.”
Ohjeista halutaan tehdä mahdollisimman käyttäjäystävälliset. Jokaista asetuksen pykälää varten löytyy ohje ja siitä esimerkkejä.
”Asetus kertoo tavoitteen, ohjeen puolelta voi katsoa esimerkkejä, miten tavoitteeseen voi päästä”, Mäenpää kiteyttää.
Ideana ohjeiden laadinnassa on, että ne lunastaisivat paikkansa käytännössä. Olennaista on myös avoin ja jatkuva prosessi: kyseessä on periaatteessa avoin hanke, jota tehdään ryhmissä. Ohjeiden tekoon osallistuvat Rakennustuotteiden Laatu Säätiö, joka on hankkeen päärahoittaja, Talotekniikkateollisuus ry, ympäristöministeriö, Rakennustarkastusyhdistys, SKOL, LVI-TU ja yli 20 yritystä.
Ohjeista ei ole luvassa painettua versiota. Sähköisten aineistojen etuna on helppo päivitettävyys. Sitä mukaa, kun viisaus kasvaa, ohjeet päivittyvät. Enää ei odotella vuosia, että uudet asiat saadaan käytäntöön.
Opasaineisto tulee olemaan julkisesti ladattavissa, luettavissa ja käytettävissä www.talotekniikkainfo.fi -verkkosivuilla. Toiveena on, että ohjeet julkaistaisiin ympäristöministeriön sivuilla. Ympäristöministeriö tekee päätöksen oppaan valmistuttua.
Ajatuksia, ideoita ja ehdotuksia ohjeisiin liittyen voi lähettää oppaisen päätoimittajalle Juhani Hyväriselle Talotekniikkateollisuuteen osoitteeseen juhani.hyvarinen@teknologiateollisuus.fi.
Rankkaa insinööriasiaa
Tauon jälkeen kuulijat hyrisivät tyytyväisinä penkeissään, kun heidän tärykalvojaan voideltiin tiukalla insinööritietämyksellä. Pekka Mäkinen FläktGroupista kertoi, mitä rakennusmääräysten muutokset asetuksiksi tarkoittavat käytännössä, kun kohteena ovat ilmanvaihtokoneet. Mäkisen tarkassa esitelmässä pääfokus oli lämmöntalteenoton hyötysuhteessa ja puhaltimien ominaissähkötehossa.
Jatkossa vertailulämpöhäviön laskennassa on käytettävä rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän ilmanvaihdon poistoilman lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteena 55 prosenttia, kun se ennen oli D2:n mukaan 45%.
”Lisäksi ekosuunnitteluasetus käskyttää kaikille jäsenmaille tuotevaatimuksia. Joillekin vehkeille vaatimukset olivat aika korkeita ja ne vaikuttivat joidenkin valmistajien tuotekatalogeihin”, Mäkinen sanoi.
Aiheen parissa työskentelevän LVI-suunnittelijan kannattaa ehdottomasti tutustua Mäkisen esitelmään sivuilla http://www.sulvi.fi/etusivu/suunnittelijapaiva/
Teksti ja kuvat Minna Kärkkäinen
