Suomi tarjoaa lämpöpumppubisnekselle hyvät olosuhteet – ”Osaamme jo tämän täällä kylmissä olosuhteissa”

Suomessa on myyty 1,6 miljoonaa lämpöpumppua. Käynnissä on ehkä muutama satatuhatta vähemmän, korvausmarkkinaa on jo tehty jonkun verran. Pohjoismaissa on toiminnassa viisi miljoonaa lämpöpumppua. Jos käyttöikänä pidetään 20 vuotta, niin pelkästään vaihtomarkkinoille menee vuosittain noin 200 000–300 000 pumppua. Koko pohjoismainen vuosittainen lämpöpumppumyynti on tällä hetkellä noin 600 000–700 000 kappaletta. 

Puheenjohtajapaneeliin osallistuivat Petrus Monni (vas.), Veli-matti Hautakoski (kesk.) sekä Mikko Sandberg. Kuva: Piritta Vainio

Sulpun lämpöpumppupäivän puheenjohtajapaneelissa Lämpöykkösen toimitusjohtaja Veli-Matti Hautakoski arvioi, että Suomessa olisi vuonna 2030 noin 2,5 miljoonaa lämpöpumppua, joilla tuotetaan koko Suomen lämmityksestä kolmasosa, vähintään 30 prosenttia. Gebwellin myyntijohtaja ja väliaikainen toimitusjohtaja Petrus Monni nokitti Hautakosken ennusteen ja arvioi kolmasosan sijaan yli puolta. 

Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen korosti, että lämpöpumppubisneksessä nousevat keskeisiksi järjestelmäosaaminen ja sen vieminen loppuasiakkaalle sellaisella kielellä, tuotteella ja palvelulla, joka asiakkaalle kelpaa. 

– Lämpöpumpun rooli jää järjestelmätoimituksessa helposti 20–30 prosenttiin. Katteet ja virheet tehdään siellä 70 prosentissa. Kannattavuus on erittäin hyvää.

Vuonna 2023 lämpöpumppujen myyntimäärät laskivat vuoteen 2022 verrattuna. Kyse oli kuitenkin enemmän normalisoitumisesta. Vuonna 2022 markkina oli ylikuumentunut.

– Oli kaikesta pulaa ja ”hullut sotavuodet”. Nyt ovat korot nousseet ja rakentaminen taantunut. Kuluttajien investointimentaliteetti on alhaalla.

Sähköä säästynyt terawattitolkulla

Lämpöpumppubisnes rakennettiin Suomeen aikanaan Ruotsin mallin mukaan. 

– Jouduimme alkupuolella jättämään hetkeksi kylmä-, lvi- ja sähköalan. Rakensimme omaa tapaa myydä pumppuja paikallisesti avaimet käteen asennettuna, lähellä kuluttajaa, Hirvonen kertoi.

Hän pitää tällaisen jakelutien rakentamista poikkeuksellisena – ja yhtenä syynä Suomen lämpöpumppumenestykselle.

Skandinaviasta löytyy myös omat lämpöpumppuerikoisuutensa Keski-Eurooppaan verrattuna: 

– Meillä on paljon sähkölämmitystä. Aluksi lähes kaikki ilmalämpöpumput ovat menneet sähkölämmitystaloihin. Meillä on säästetty lämpöpumpuilla sähköä terawattitolkulla.

Suomessa tuotetaan paljon myös kaukolämpöä, joka parhaillaan puhdistuu fossiilisista polttoaineista. Hirvosen mukaan kaukolämpöputken kumpaankin päähän sopii tulevaisuudessa lämpöpumppu: toisessa päässä tuotantoon ja toisessa säästämiseen.

Suomessa ei ole kaasuverkkoa, ja lämpöpumput päästään yleensä kytkemään sähköverkkoomme ongelmitta. Myös öljylämmitystä on aikanaan tullut maltillisesti, noin 200 000 kappaletta. Niistä noin puolet on nyt vaihdettu lämpöpumppuihin. 

Puheenjohtajapaneelissa Sulpun varapuheenjohtaja Mikko Sandberg mainitsi öljylämmityksestä luopumiseen ohjatut tuet. Tuen voi saada, kun luopuu öljylämmityksestä kokonaan. 

– Minusta se oli virhe. Olisi ollut hyvä jättää pumppujen rinnalle vanha öljykattila, jolla olisi hoidettu vaikka käyttöveden lämmitys. Tai kovilla pakkaspiikeillä olisi vedetty öljyllä. Puhutaan hybridiratkaisusta, Scanofficen hallituksen puheenjohtajana toimiva Sandberg sanoi.

800 miljoonaa euroa pumppuihin

Lämpöpumppupäivässä puhui myös EHPA:n (European Heat Pump Association) puheenjohtaja Martin Forsén. Hän sanoi, että vielä vuonna 2000 lämpöpumput olivat melko tuntematon kiinnostava teknologia, jota insinöörit ja tutkijat pitivät loistavana tekniikkana. Forsén kertoi, että  vuonna 2006 tai 2007 EHPA:n strategiapalaverissa keskusteltiin yhdistyksen ja lämpöpumpputeknologian visiosta. 

– Jussi ja minä korotimme ääntämme: se on päivänselvää, lämpöpumput tulevat olemaan lämmitysteknologioiden ykkönen. Mutta tuolloin jopa kollegamme alalla sanoivat come on, get serious, get real, tuo on liian korkealle tähtäämistä, Forsén kertoi.

Forsén ja Hirvonen saivat kollegansa vakuutettua vasta 10 vuotta myöhemmin, mutta esimerkiksi suomalaiset investoivat viime vuonna pumppuihin jo 800 miljoonaa euroa. Suurin osa myydyistä pumpuista on ilma- ja maalämpöpumppuja, ilmavesilämpöpumput ovat kasvamaan päin. 

– Ihmiset ovat investoineet säästääkseen rahaa, ja lämpöpumput ovat hyviä investointeja. Yleensä lämpöpumppuun sijoitetun pääoman tuotto on yli 10 prosenttia. 

Hirvosen mukaan Suomi tarjoaa lämpöpumppubisnekselle hyvät olosuhteet. 

– Osaamme jo tämän täällä kylmissä olosuhteissa. Usein kuulee väitteen, että kylmissä olosuhteissa lämpöpumppuja ei pysty myymään, mutta se on toisin päin. Täällä lämpöpumpuilla on paljon töitä, eikä teknisiä esteitä ole. 

Lue myös:

Lämmitys lämpöpumppuistuu – Suomessa on myyty 1,6 miljoonaa lämpöpumppua

Lämpöpumppujen läpimurto

Lue lisää

Katso kaikki