Suomi kirii kärkeen polttokennoteknologiassa
Vedystä ja polttokennoista on rakennettu jo vuosikymmenten ajan uutta vaihtoehtoa sekä liikenteeseen että hajautettuun energiantuotantoon. Kehitystyötä on tehty jatkuvasti myös Suomessa.
Alan terävimpään kärkeen kuuluvat Elcogen Oy ja Convion Oy. Elcogen on tehnyt tiivistä yhteistyötä muun muassa yliopistojen ja VTT:n kanssa. Visiona on, että polttokennoja voitaisiin tulevina vuosina käyttää esimerkiksi kotitalouksien tai kauppakiinteistöjen energiaratkaisuna.
Toimitusjohtaja Paul Hallanoron mukaan vientipotentiaalia löytyy EU:n lisäksi muun muassa Japanista ja Yhdysvalloista. Tästä potentiaalista kertoo myös viime vuoden lopulla saatu positiivinen rahoituspäätös EU:n Horisontti 2020 -ohjelman pk-instrumentista.
”Pk-instrumentin osalta ajoitus oli täydellinen, sillä olimme juuri päivittämässä liiketoimintasuunnitelmaa ja kaupallistamassa innovaatiotamme”, Hallanoro kertoo.
Yhtiö on ollut mukana myös Tekesin Polttokennot-ohjelmassa. Pk-instrumenttihakuun se osallistui toista kertaa.
”Tekesin asiantuntijoiden ja ohjelmien avulla olemme kehittäneet omaa toimintaamme, saaneet tunnettuutta ja uskottavuutta sekä luoneet tärkeitä verkostoja ja kontakteja. Pk-instrumentin hyvin tuntevilta saimme erittäin arvokasta palautetta, jonka perusteella hakemuksemme fokus parani entisestään”, Hallanoro kiittelee.
Convion hyödyntää kotimaista osaajaa
Yksi Elcogenin kehityskumppaneista ja samalla myös asiakkaista on Convion Oy, joka on osallistunut muun muassa Tekesin Polttokennot- ja Green Growth -ohjelmiin. Myös Convion sai positiivisen rahoituspäätöksen Horisontti 2020 pk-instrumentista, mikä sekin kertoo Suomen vahvasta polttokenno-osaamisesta.
Convionin järjestelmissä lämpöä ja sähköä tuotetaan pääasiassa maa- tai biokaasusta, mutta myös vedystä.
Toimitusjohtaja Erkko Fontellin mukaan Elcogenin teknologialla päästään 50–100 kW:n teholuokkiin. Käyttökohteet voivat vaihdella teollisuudesta kauppakeskuksiin ja ylipäätään kohteisiin, joissa halutaan parantaa energiatehokkuutta, energiaomavaraisuutta ja käyttövarmuutta.
”Kun polttokennojärjestelmä yhdistetään vaikkapa biokaasulaitokseen, energiajärjestelmästä saadaan omavarainen”, Fontell kertoo.
Markkinoita löytyy muun muassa Saksasta, Italiasta, Iso-Britanniasta sekä Alankomaista, jossa on valmiiksi paljon biokaasulaitoksia.
”Tavoitteena on saada omia tuotteita markkinoille 1–3 vuoden kuluessa. Parhaillaan etsimme pilottikohteita”, Fontell lisää.
Yhtiöiden taustalla on alusta lähtien toiminut myös sijoitusyhtiö VNT Management. Partneri Vesa Sadeharjun mukaan miljoonasijoituksilla turvataan, että alan huippuosaaminen säilyy ja kehittyy Suomessa.
”Suomi on noussut polttokennoteknologiaan liittyvässä kehitystyössä kansainväliselle piikkipaikalle ja tätä asemaa pitää nyt hyödyntää. Isot toimijat USA:ssa ja Japanissa ovat heräämässä asialle uudestaan eikä hankittua etumatkaa kannata hukata”, Sadeharju muistuttaa.
