Suomen ensimmäinen lähes nollaenergiahalli valmistunut
Suomen ensimmäinen lähes nollaenergiahalli rakennettiin todentamaan, että lähes nollaenergiahallin rakentaminen myös pohjoisille alueille on taloudellisesti kannattavaa.
Tutkimus- kehitys- ja opetustoimintakäyttöön rakennettua hallia käyttävät Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ja Ruukki Construction.
”Nyt valmistunut halli on tietääksemme ainutlaatuinen koko maailmassa. Rakentamalla uudella tavalla saadaan aikaiseksi energiatehokkaita, käyttömukavuudeltaan korkeatasoisia ja omistajansa taloudellisia resursseja säästäviä rakennuksia. Siinä on käytetty useita energiaa tuottavia ja säästäviä ratkaisuja, esimerkiksi ilmatiiviitä seinäpaneeleja ja aurinkoenergiaa hyödyntävää kattoa ja seinää. Ruukin tuotekehitys tähtää entistä enemmän rakennuksiin, joista on käyttäjilleen enemmän hyötyä”, toteaa Ruukki Constructionin toimitusjohtaja Marko Somerma.
”Uudisrakennukseen sijoittuu HAMKin Ohutlevykeskus, joka on HAMKin vanhin, vuonna 1998 perustettu, tutkimusyksikkö. Rakennus on osa mittavaa kampusuudistusta, jossa Hämeenlinnan Korkeakoulukeskukseen syntyy Suomen suurin ammattikorkeakoulupohjainen innovaatiokeskittymä”, kertoo HAMKin rehtori Pertti Puusaari.
”Tutkimus- ja kehitystoiminta tähtää suomalaisen ohutlevy- ja metalliteollisuuden tuotteiden ja tuotannon kilpailukyvyn parantamiseen. Tutkimusta ja tuotekehitystä tehdään yhteistyössä teollisuuden ja muiden tutkimuslaitosten kanssa painottuen seuraaville osaamisalueille: materiaalien pitkäaikaiskestävyys ja pinnoitteet, ohutlevytuotteiden valmistustekniikka, teräsrakenteet ja niiden rakenteellinen testaus sekä myös rakenteiden lämpö- ja kosteuskäyttäytyminen”, kuvaa Ohutlevykeskuksen toimintaa tutkimusyksikön johtaja Jarmo Havula.
Hallin rakentamisessa lähtökohtana oli toteuttaa rakennus, joka sekä säästää että hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Onnistuneeseen lopputulokseen vaikutti se, että rakennus suunniteltiin kokonaisuutena, ei osa alueisiin pilkottuna.
Optimoinnilla saavutettiin paras koko rakennuksen käyttöiän kattava lopputulos. Optimoinnilla tarkoitetaan, että ratkaisuja valitessa huomioidaan investointikustannukset sekä käytönaikaiset lisäkustannukset ja tulevat säästöt. Toisin sanoen energiansäästöä ja -tuottoa tarkasteltiin koko rakennuksen käyttöiän ajan. Esimerkiksi kattoa ja seiniä ei kannata eristää paksummin mikäli suurempi tuotto saavutetaan vaikkapa uusiutuvaa energiaa hyödyntämällä.
Aurinkoenergiaa katolta ja seinistä
Ruukki Classic solar -kate kerää auringon lämpöä, joka johdetaan energiapaaluja pitkin maaperään. Varastoitunut lämpö käytetään rakennuksen lämmittämiseen talvella. Julkisivuissa olevat Ruukki on-wall solar -järjestelmä tuottaa sähköä rakennukselle auringon valosta
Etelänpuoleiset lasiset ikkunat on korvattu polykarbonaatista valmistetuilla päivänvaloikkunoilla, joiden läpi tuleva valo ei häikäise. Ne eristävät lämpöä hyvin, jolloin myöskään kesäisin auringon lämpösäteet eivät kuumenna tiloja.
Ilmatiiviit ulkoseinät on toteutettu energiapaneeleilla. Ne säästävät lämmityskustannuksissa, joka puolestaan vähentävät elinkaarenaikaisia kustannuksia ja hiilidioksidipäästöjä.
Ruukin kehittämät säteilyyn perustuvat lämmitys ja jäähdytysprofiilit on kiinnitetty sisäkaton alapintaan. Ne vähentävät ilmanvaihdon energiankulutusta ja kerroksittaista lämpötilan vaihteluja.
Rakennus pukkaa dataa
Lisänäyttävyyttä on saatu Ruukki Expression ja Ruukki Forma -tuotteilla. Expression mahdollistaa minkä tahansa graafisen kuvan kiinnittämisen julkisivuun, tässä rakennuksessa pilvitaivaan. Forma mahdollistaa julkisivutuotteiden kiinnittämisen paneeleihin ja monimuotoisemman ilmeen rakennukselle. Tässä tapauksessa Cor-Ten julkisivukasetit.
Rakenteisiin on asennettu mittareita ja antureita mittaamaan kiinteistön rakenteiden ja talotekniikan toiminnallisuutta sekä todentamaan energiatehokkuutta. Tietoa hyödynnetään säätämällä rakennus toimimaan suunnittelulla tavalla.
