Sisätilapaikannuksen tarpeista syntyi Quuppa

Nykymaailmassa paikannus on arkipäivää – paitsi sisätiloissa. Tässä 
näkivät Nokia-taustaiset henkilöt markkinaraon ja syntyi Quuppa, 
sisätilapaikannukseen keskittynyt asiantuntijayritys.

Teksti ja kuva:  Heikki Heikkonen

Paikannus on ollut arkipäivää 2000-luvun alusta lähtien ja sitä hyödynnetään erittäin laajalti erilaisissa sovelluksissa ja tilanteissa. Paikannus tuli laajempaan käyttöön, kun Yhdysvaltain puolustusministeriön kehittämä ja rahoittama GPS-satelliittipaikannusjärjestelmä (Global Positioning System) vapautui armeijalta laajemman yleisön käyttöön.

Sen jälkeen paikannukseen on tullut muitakin mahdollisuuksia, kuten Galileo, joka on Euroopan unionin ja Euroopan avaruusjärjestön ESAn yhteishanke. Sen pitäisi olla käyttövalmis vuonna 2020 ja sen tavoitteena on tarjota EU-maille muista valtioista riippumaton paikannusjärjestelmä.

Paikantaminen onnistuu siis mainiosti, ulkona. Kun tullaan sisätiloihin, tilanne mutkistuu. Satelliittipaikannus ei löydä kohdetta ja päinvastoin. Vaativissa työoloissa tämä voi aiheuttaa merkittäviä turvallisuusriskejä.

Tähän rakoon iskee Quuppa, joka on sisätilapaikannuksen edelläkävijä. Omien sanojensa mukaan yritys tarjoaa maailman tarkinta ja luotettavinta sisätilapaikannusta: tarkkuudessa puhutaan parhaimmillaan senteistä ja kohteen sijainti voidaan päivittää kiivaimmillaan jopa 100 kertaa sekunnissa.

Quupan kehittämä teknologia pohjautuu Bluetooth-teknologian, radiosignaalien suunnan mittausmenetelmien (Angle of Arrival ja Angle of Departure) sekä huipputason paikannusalgoritmien yhdistelmään.

Sisäpaikannus pohjaa väitöskirjaan

Quupan sisäpaikannusta on kehitetty jo yli 15 vuoden ajan. Tutkimusten taustalla oli 1990-luvulla Teknillisessä korkeakoulussa tehdyt tutkimukset radioaaltojen etenemisestä rakennuksissa. Nykyisin Quupan toimitusjohtaja ja yksi perustajaomistajista, tekniikan tohtori Kimmo Kalliola, teki aiheesta väitöskirjan ja vaadittava osaaminen sai kivijalkansa.

Tutkimus jatkui Nokian palveluksessa vuodesta 2005 alkaen. Kalliola johti tutkimusryhmää, joka keksi korkean tarkkuuden sisätilojen paikannuksen (HAIP). Kyseinen ryhmä kehitti uraauurtavia algoritmeja, jotka perustuivat radiosignaalin saapumiskulmaan.

Laajoilla tutkimuksilla ja testauksilla saatiin luoduksi teknologia, josta voitiin kehittää toimiva konsepti.

Kalliola kuului tuolloin tutkimusryhmään, joka keksi korkean tarkkuuden sisätilojen paikannuksen (HAIP). Kyseinen ryhmä kehitti uraauurtavia algoritmeja, jotka perustuivat bluetooth-signaalin saapumiskulmaan.

”Nokia oli tässäkin asiassa aikaansa edellä. Vuosina 2005–2010 huomasimme, että paikannukselle olisi kova kysyntä esimerkiksi teollisuudessa. Sisäpaikannus tarjoaa informaatiota siihen, missä jokin on, tai missä ei saa olla, eli sisäpaikannuksessa on kyse myös turvallisuudesta”, Kalliola painottaa.

Nokia uskoi asiaan, mutta ei nähnyt sen istuvan omaan toimintaansa. Tässä Kalliola ryhmineen, johon kuuluivat myös Quupan nykyiset osakkaat Fabio Belloni, Antti Kainulainen, Ville Ranki ja Carl Snellman, näkivät mahdollisuutensa ja tarttuivat täkyyn. Alkoi kiivas työ luoda prototyypistä skaalautuva tuote.

Quuppa perustettiin syyskuussa 2012 kehityksen irtautuessa Nokian tutkimuskeskuksesta. Yritys on sittemmin perustanut toimintansa sekä laajentumisensa tulorahoitukseen poislukien joukkoa yksityishenkilöitä ja omia työntekijöitä.

Innovaatiosta kaupalliseen menestykseen

Yli kymmenen vuoden kokemuksella Quuppa-tiimi kaupallisti innovaationsa ja loi täydellisen tuotealustan: Quuppa Intelligent Locating Systemin. Järjestelmä soveltuu hyvin monenlaisille teollisuudenaloille ja käyttötapauksiin.

”Olemme vakuuttuneita siitä, että innovaatiot ja asiakasyhteistyö kulkevat käsi kädessä. Intohimomme on luoda ylivoimainen paikannusteknologia ja tehdä tiivistä yhteistyötä eri toimialojen kumppaneidemme kanssa”, markkinointijohtaja Thomas Hasselman kertoo.

Nykyään yritys on johtava reaaliaikaisten paikannusjärjestelmien (RTLS) tarjoaja. Quuppa onkin tehnyt toteuttamiskelpoisen ratkaisun moniin erilaisiin käyttötapauksiin.

”Käytämme suuntimis-algoritmeja, kuin muilla tekniikoilla seurataan signaalin voimakkuutta. Tällä pääsemme ylivoimaiseen tarkkuuteen ja nopeuteen. Koska ymmärrämme radioaaltoja, pystymme tarjoamaan lisäarvoa ja turvallisuutta tarkkuuden lisäksi”, Hasselman painottaa.

Paikannusmarkkinat jakautuvat ympäri maailman. ”Menemme sinne, missä asiakkaamme ovat.”

Yritys alkoi todenteolla markkinoida palveluitaan vasta viime vuonna –
ensimmäiset viisi vuotta sujui hyvin ilmankin. Myös sijoittajat ovat olleet kiinnostuneita Quupasta, mutta omistajat eivät ole vielä kokeneet tätä tarpeelliseksi.

”Me pyrimme rakentamaan yritystä mahdollisimman tukevalle alustalle. Kasvun on oltava kestävää ja kannattavaa.”

Seitsemän vuotta on pitkä aika korkean teknologian yrityksessä, mutta erityisesti kaksi viimeistä vuotta ovat olleet Quupalle vahvan kasvun aikaa – eikä sille näy loppua. Keskimäärin vuosikasvu on ollut 80 prosenttia, mutta viime vuonna yrityksen liikevaihto kolminkertaistui.

Vuoden 2018 yhdeksän miljoonan euron liikevaihdolla tulosta syntyi miljoona euroa. Kasvuvauhdista huolimatta Hasselman toteaa, että kannattavuus säilyy.

”Me haluamme toistaiseksi pysyä ja kehittyä teknologiatoimittajan roolissa, koska siinä me olemme paras. Ja kumppaneidemme ansiosta kasvamme useilla eri sektoreilla.”

Quupan ekosysteemiin kuuluu maailmanlaajuisesti yli 150 kumppania, jotka toimittavat avoimen alustan avulla tarkkoja paikannusratkaisuja lukuisille eri toimialoille. Asiakkaina on muun muassa valmistava teollisuus ja logistiikka, vähittäiskauppa, terveydenhuolto, urheilu, turvallisuus sekä rakennusala (Smart Buildings).

Tyypillisesti Quupan kumppani on systeemi-integraattori, joka kasaa valmiin järjestelmän asiakkaalleen. Quuppa ei palvele loppukäyttäjiä.

Hasselmanin mukaan suuria kilpailijoita ei ole, eikä suoriakaan. Usein kilpailevat sovellukset on kehitetty hyvin spesifisiin tarpeisiin eivätkä ne skaalaudu samalla tavoin kuin Quupan järjestelmä.

Monessa kohteessa nimenomaan signaalin reaaliaikaisuus on tärkeää. Tällä varmistetaan työturvallisuus ja vältetään vaaratilanteet.

Tällä hetkellä Quupalla on 50 työntekijää. Määrä kasvaa hitaammin kuin liikevaihto, ja Kalliola toivoo, että näin on jatkossakin.

Bluetooth kehittyy edelleen

Tänä vuonna Bluetooth SIG (Bluetooth Special Interest Group) julkaisi uuden standardin. Kalliola kertoo, että sen ansiosta kaikki Bluetooth-laitteet voivat tukea Quupan teknologiaa.

Standardi mahdollistaa sen, että esimerkiksi kännyköiden kautta voidaan luoda linkkejä kuluttajabisnekseen. Tämä tuo Quupan liiketoimintaan aivan uuden ulottuvuuden – ja mahdollisuuksia.

Yksi mahdollinen sovellus voisi olla pysäköidyn auton tai esimerkiksi oman lapsen paikantaminen kauppakeskuksessa. Quupalla uskotaankin, että sähkön ja veden ohessa liitettävyydestä tulee perushyödyke. Langaton verkkoyhteys meillä jo on kaikkialla, seuraava askel on paikannus.

”Sama analogia löytyy tässä kuin langattomissa verkoissakin. Aluksi ne olivat bisneskäyttöön ja maksullisia, nyt ne ovat tarjolla kaikille.”

GPS tuli julkiseen käyttöön 1990-luvulla. Ensin sitä hyödynnettiin rekka- ja taksiliikenteessä, ja sieltä se valui kuluttajakäyttöön. Tämän seurauksena kehitettiin navigointisovelluksia, jotka puolestaan siirtyivät kännykkäsovelluksiin.

Tämän ansiosta niitä voitiin hyödyntää uusilla alustapalveluilla, kuten WOLTissa ja Überissä. Mutta rakennusten sisällä nämäkään eivät toimi. Jos ihmiset haluavat kertoa jollekin sijaintinsa, on ainoa mahdollisuus sisäpaikannus.

Vuonna 2010 Nokia ei halunnut tuoda markkinoille tätä teknologiaa, koska se ei pohjautunut standardeihin. Tässä Kalliola näkeekin Bluetoothin vahvuuden: siihen kehitetään jatkuvasti uusia toimintoja. Parhaillaan on menossa versio 5.1. joka sisältää jo paikannuksen.

Uusi bluetooth-standardi luo Quupalle valtavia mahdollisuuksia tarkan sisäpaikannuksen kautta. Standardiin pohjautuva sisäpaikannus on tarkkaa, edullista ja skaalautuu käytännössä rajattomasti.

Quupan tuotteet valmistetaan Suomessa. Kalliola korostaa, että Suomen kustannustaso ei ole merkittävästi kalliimpi kuin esimerkiksi Aasiassa, koska valmistus ei ole käsityövaltaista.