Siru Lönnqvist toimii aktiivisesti talotekniikka-alan hyväksi – ”Minulla on voimakas palo tähän alaan”

Jos etsit talotekniikka-alan asiantuntijaa mutta et tiedä, mistä etsiä, kysy Siru Lönnqvistiltä. Jos Lönnqvist ei tiedä, hän tietää, kuka tietää. Lönnqvistin ura on elävä esimerkki siitä, mitä verkostoituminen ja yhteistyö parhaimmillaan tarkoittavat.

Juttu on julkaistu alun perin syyskuussa 2022 Talotekniikka-lehdessä 6/2022.

Siru Lönnqvist on ollut talotekniikkapiireissä polvenkorkuisesta saakka. Isänsä LVI-alan urakointiyrityksessä hän pääsi jo pienenä tyttönä mukaan jännittäviin paikkoihin. 

− Yksi varhaisimmista alaan liittyvistä muistoistani on, kun isä teki korjaustyötä uimahallissa. Hän vei minut uimahallin alla olevaan tekniseen tilaan. Uima-altaassa oli ikkunat ja muistan, kuinka hauskaa minusta oli katsoa ikkunan läpi niitä ohi uivia jalkoja, muistelee Lönnqvist.

Kun ammatinvalintakysymykset tulivat ajankohtaisiksi, opettajat olettivat Lönnqvistin hakevan ilman muuta Hankeniin – suomenruotsalaiseen tapaan.

− Siihen sanoin, että ei, minä haluan LVI-insinööriksi. Olen aina ollut vahva matematiikassa ja fysiikassa. Niinpä menin Tekniska Läroverketiin, nykyiseen Arcadaan, opiskelemaan insinööriksi.

Valmistumisensa jälkeen Lönnqvist pääsi vuonna 1999 Granlundille LVI-suunnittelijaksi. Elettiin Nokia-buumin aikaa, ja Lönnqvist suunnitteli työkseen uusia toimitiloja matkapuhelinvalmistajalle.

− Aika pian totesin, että olen liian sosiaalinen suunnittelijaksi. Kaipasin toisenlaista työtä.

Alan tietoa ruotsiksi

Nyt yli 20 vuotta myöhemmin Lönnqvist on siinä samassa sosiaalisessa työssä, johon aikanaan kaipasi ja pääsi: toiminnanjohtajana VVS Föreningen i Finland rf:ssä (VSF).

− Monet kysyvät, miten jaksan olla niin kauan samassa työpaikassa. Heille sanon, että vaikka työpaikka pysyykin samana, työtehtävät ovat vaihdelleet hyvin paljon. Vuosien saatossa verkostot kasvavat ja tehtävät lisääntyvät.

VSF on ruotsinkielinen LVI-yhdistys, joka edistää jäsentensä teknistä osaamista ja tuottaa heille ajankohtaista tietoa alalta. Yhdistyksen tärkeänä tehtävänä on parantaa ruotsinkielisen materiaalin saatavuutta. Alan aineistoja käännetään paljon ruotsiksi, ja Lönnqvist myös järjestää täsmäkoulutuksia tietyn asian opettamiseksi ruotsinkieliselle jäsenistölle.

Lönnqvist on VSF:n ainoa kokopäiväinen työntekijä. Hän hoitaa kirjanpidosta lähtien kaiken itse. Silti työ ei tunnu Lönnqvististä yksinäiseltä. Työasioita hän pallottelee yhdistyksen hallituksen kanssa, ja työpaikalta saman käytävän varrelta löytyy koko joukko talotekniikka-alan muita yhdistyksiä ja kollegoita.

VSF tekee jatkuvaa yhteistyötä alan yhdistysten kanssa. Niitä ovat esimerkiksi suomenkielinen sisaryhdistys SuLVI, Sisäilmayhdistys, SKOL, Talteka, LVI-TU, SULPU, LEY ja Suomen Kylmäyhdistys.

− Verkostojen luominen on tässä työssä valtavan tärkeää. Jos et tiedä jostain asiasta, niin tiedät, kenelle voit soittaa, sanoo Lönnqvist.

Palo alaan

Lönnqvistillä on myös toinen työ. Viidentoista vuoden ajan hän on ollut toiminnanjohtajana myös FINVAC ry:ssä (The Finnish Association of HVAC Societies). FINVAC on yhteistyöelin, jonka tehtävänä on hoitaa talotekniikka-alan kansainvälisiä yhteyksiä ja järjestää tapahtumia, seminaareja ja webinaareja. FINVAC kuuluu jäsenenä SCANVACiin, REHVAan sekä ASHRAE:en.

Kahden työn lisäksi Lönnqvist toimii lukuisissa alan luottamustoimissa. Lönnqvist on esimerkiksi SCANVACin toiminnanjohtaja, FISE Oy:n hallituksen puheenjohtaja, REHVAn toiminnantarkastaja, REHVAn julkaisu- ja markkinointikomitean jäsen sekä K.V. Lindholmin säätiön hallituksen jäsen.

Tällaista tehtävämäärää ja kokousrumbaa tuskin jaksaisi, jos ei pitäisi työstään?

− Minulla on voimakas palo tähän alaan, sanoo Lönnqvist.

– Olen onnekseni saanut olla tekemisissä itseäni viisaampien ihmisten kanssa ja tehnyt kauan yhteistyötä esimerkiksi Olli Seppäsen kanssa. Hänellä on valtava draivi ja osaaminen. Kyllähän siinä omakin kokemus karttuu ja oppii koko ajan uutta.

Pohjoismaista yhteistyötä

Osaamista on Lönnqvistilläkin, ja se on huomattu myös muualla. Viime toukokuussa REHVA myönsi hänelle REHVA Professional Award -palkinnon monen vuoden aktiivisesta työstä alan hyväksi. Palkinnossa huomioitiin Lönnqvistin merkittävä panos alan koulutuksen, jatkokoulutuksen ja pätevyyksien edistämisessä. Erityisesti hän on tehnyt työtä ruotsinkielisen insinöörikoulutuksen hyväksi.

− Kun Arcadassa käynnistettiin edellisen kerran ruotsinkielistä LVI-koulutusta, olin aktiivisesti mukana. Kun se sitten lakkautettiin, olin Noviassa aloittamassa uutta. Olen tehnyt yhteistyötä ammattikoulujen opettajien kanssa ja yrittänyt auttaa ja löytää opettajia omien kontaktieni kautta.

Parhaillaan Lönnqvist on mukana projektissa, joka edistää pohjoismaista LVI-alan yhteistyötä. Hankkeessa on kaksi ryhmää: ilmanvaihdon tutkijoista koostuva ryhmä ja LVI-määräysten kanssa tekemisissä olevien viranomaisten ryhmä. Projektissa on keskusteltu muun muassa siitä, pitäisikö eri Pohjoismaiden ilmanvaihtoa koskevat määräykset yhtenäistää. Osa suunnittelijoista toivoo, että määräykset olisivat tarkkaan säädeltyjä. Toisten mielestä olisi parempi määritellä vain lopputulos mutta ei sitä, kuinka siihen päästään.

− Jos annetaan enemmän vapautta, se vaatii enemmän osaamista. Onko sitä? Tunnistan, että osaamisvajettakin alalla on, Lönnqvist miettii.

Toinen Lönnqvistille mieluinen hanke on elokuussa Terveet tilat 2028 -ohjelman puitteissa julkaistu ilmanvaihdon katsastusopas. Sen tavoitteena on yhtenäistää ilmanvaihtojärjestelmien katsastustoimintaa ja katsastajan osaamisvaatimuksia.

− Olen jo vuosia ihmetellyt, että autotkin katsastetaan määrävälein, mutta koteja tai muita rakennuksia ei. Ilmanvaihdon kuntotutkimuksia on toki ollut. Niitä ei kuitenkaan ole otettu kunnolla käytäntöön, koska ne ovat hyvin raskaita.

Tiedon jakajana

Talotekniikka-alalle Lönnqvist toivoo tervettä ammattiylpeyttä ja vahvaa tahtoa tehdä asiat hyvin.

− Helposti puhutaan negatiivisesti, että se on semmoista likaista putkihommaa. Kuitenkin talotekniikka-alan hienous on monipuolisuus. Sillä on suuri vaikutus aivan kaikkeen: niin tuottavuuteen kuin jokaisen ihmisen arkeen, hyvinvointiin ja terveyteen.

Usein ajasta riippuen tietty talotekniikan osa-alue on enemmän tapetilla kuin toinen: korona-aikana ilmanvaihto, energiakriisin aikana energiatehokkuus. Lönnqvistin mielestä pitäisi silti pyrkiä tarkastelemaan kokonaisuuksia.

− Jos mennään vain yksi kärki edellä, riskinä on kokonaiskuvan kadottaminen. Energiatehokkuus on tärkeää: miten rakennamme ja korjaamme rakennuksia, miten toimimme niissä. Emme kuitenkaan saa unohtaa ilmanvaihtoa ja että rakennukset tehdään ihmisiä varten. Emme saa tehdä sellaisia toimia, jotka vaikuttavat negatiivisesti ihmisten hyvinvointiin.

Oman roolinsa talotekniikka-alalla Lönnqvist näkee tiedon jakajana. Yksi konkreettinen tapa siihen on olla VSF:n edustajana mukana Sisäilmainfopiste-toiminnassa. Sisäilmainfopiste on alan järjestöjen yhteinen neuvontakanava kuluttajille.

Lönnqvist pitää tärkeänä sitä, että alalla muistetaan poistua välillä insinöörikuplasta ja pidetään mielessä, että esimerkiksi ilmanvaihtolaitteita suunnitellaan aivan tavallisille ihmisille.

− Kerran eräs vanhempi herra tuli messuilla Sisäilmainfopisteen ständille kyselemään ilmanvaihdosta. Aloin kertoa hänelle aivan perusasioita. Yhtäkkiä hän sanoi: ”Pysähdy!”, kaivoi jotain laukustaan ja jatkoi: ”Nyt minä laitan kuulolaitteen päälle. Tässä on nyt sen verran viisas ihminen!”

_________________________________________________________________

Siru Lönnqvist

• Perheeseen kuuluvat puoliso, 19- ja 22-vuotiaat pojat sekä perheen silmäterä, Casper-koira.
• Asuu omakotitalossa Espoon Laaksolahdessa.
• Nauttii vapaa-ajalla luonnon rauhasta kesämökillä, jossa hoitaa pihaa ja puutarhaa ja harrastaa valokuvausta. Käy pari kertaa viikossa jumpassa ja päivittäin Casperin kanssa lenkillä.