Satasen säästöstä korvaamaton vahinko

Yksi sähköturvallisuuslain keskeisistä sisällöistä tavallisen kuluttajan kannalta on, että sähköasennustyöt eivät ole jokamiehen oikeus.

Sähkölaitteistojen asentaminen tulee teettää ammattilaisella, joka edustaa urakointioikeudet omaavaa sähköurakointiyritystä ja jolla on alan koulutus, riittävä kokemus ja voimassa oleva sähkötyöturvallisuuskoulutus. Sähköturvallisuuslaissa luetellaan joitakin vähäisiä sähköasennustöitä, joita saa tehdä myös maallikko.

Maallikkotöiksi mainitaan esimerkkinä: Enintään 250 voltin nimellisjännitteisten asennusrasioiden peitekansien irrotus ja kiinnitys, yksivaiheisten pistotulppien, liitosjohtojen, jatkojohtojen ja sisustusvalaisimien asennus-, korjaus- ja huoltotyöt sekä näihin rinnastettavat työt.

Löydä sähkömies -palvelun tekninen asiantuntija Jenna Kauppila Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL:sta muistuttaa, että edellä lueteltujakin töitä saa tehdä vain, jos varmasti osaa tehdä niitä turvallisesti ja tehdä niistä turvallisia. ”Väärin tehtynä nuokin voivat olla lopputulokseltaan hengenvaarallisia.”

Sähköturvallisuuslaissa säädetään monissa kohdin sähkölaitteiston haltijan vastuusta. Pääperiaate on, että haltija vastaa sähkölaitteiston turvallisuudesta.

Laki ei varsinaisesti tee eroa maallikkoon laitteistonhaltijana asuinkiinteistössä tai esimerkiksi kaupallisessa rakennuksessa. Sama velvollisuus koskee kumpaakin.

Laissa todetaan, että sähkölaitteiston rakentajan on tehtävä laitteiston muutos- ja laajennustöille – ellei sitten ole kyse hyvin vähäisistä töistä – käyttöönottotarkastus, ja laadittava siitä tarkastuspöytäkirja. Tällä varmistetaan, ettei sähkölaitteistosta aiheudu vaaraa tai häiriötä. Jos rakentaja laiminlyö velvollisuutensa, vastuu tarkastuksesta siirtyy haltijalle.

Sähkölaitteiston haltija on vastuussa laitteiston turvallisuuden ylläpitämisestä eli hänen on huolehdittava sen kunnossapidosta ja korjautettava havaitut viat riittävän nopeasti.

”Asuinrakennuksilta ei edellytetä varsinaisia huolto- ja kunnossapito-ohjelmia. Käyttö- ja huolto-ohjeet olisi kuitenkin oltava. Käytännössä tämä tarkoittaa, että mm. laitevalmistajien ohjeet ovat käytettävissä ja niitä noudatetaan”, Kauppila toteaa.

Pääsääntö on siis se, että haltija tai esimerkiksi omakotitalon omistaja-asukas vastaa sähkölaitteiston turvallisuudesta. Lain kirjain on helppo täyttää. Jatkuvasti ei kenenkään tarvitse vahdata sähköasennusten, kuten pistokkeiden, pistorasioiden, kaapelien, sähkökaapin, valaisinpisteiden, kuntoa.

”Mutta on hyvä muistaa, että nekin kuluvat vuosien myötä ja joutuvat useiden sähkökäyttöisten kodinkoneiden takia kovalle rasitukselle. Siksi on hyvä vaikkapa 5-10 vuoden välein tilata ammattilainen tekemään sähköistyksen kuntokartoitus”, kannustaa Kauppila.

Vahingon sattuessa…

Tiedustelimme kolmen vakuutusyhtiön riskienhallinnan asiantuntijoilta suhtautumista sellaisten vahinkojen korvaamisiin, joissa voidaan nähdä vahingon syyksi haltijan vastuun laiminlyönti eli esimerkiksi maallikon itse laittomasti tai sallittujen töiden osalta osaamattomasti tekemä, virheellinen tai rikkoutunut sähköasennus.

Fenniassa riskipäällikkönä työskentelevän Marko Mannisen mukaan yleislinjaus on, että vakuutuskorvauksen saaminen edellyttää vahingolta äkillisyyttä ja ennalta-arvaamattomuutta.

”Virheellisestä asennustyöstä aiheutunut vahinko ei ole millään tavoin ennalta-arvaamaton. Kun tähän yhdistetään vielä maallikon laittomasti ja ammattitaidottomasti tekemä asennustyö, ei voi ajatella vakuutusyhtiön näihin kovin suopeasti suhtautuvan”, sanoo Manninen.

Virheellisen asennuksen seurauksena voi koko rakennus irtaimistoineen palaa, mistä saattaa syntyä huomattavia omaisuusvahinkoja. Mutta suurin huoli on tietysti henkilövahinkojen tapahtuminen. Vakuutusyhtiö ei voi palauttaa ihmishenkiä tai parantaa vakavia vammautumisia.

”Rakennusten omistajat kuvittelevat säästävänsä tehdessään asennustyön itse”, puuskahtaa Manninen.

Manninen arvelee, että virheellisten sähköasennusten osalta vakuutusyhtiöiden tietoon tulee vain jäävuoden huippu.

”Oman arvioni mukaan tee-se-itse asennuksia tehdään paljon. Vain hyvällä tuurilla ammattitaidottomasti tehdyt asennukset eivät etene vahingoiksi asti.”

Vakuutusyhtiö Pohjantähden riskienhallintainsinööri Matti Ijäs komppaa kollegaansa todeten, että jos vahingon syyksi paljastuu työvirhe, korvausta voidaan alentaa riippumatta siitä, onko virheen tehnyt ammattilainen vai maallikko. ”Palovahinkojen aiheuttajaksi paljastuu todella usein virheellinen sähköasennus.”

Ijäskin arvelee, että silti vain osa virheistä paljastuu. Eniten laittomia viritelmiä on tavattu haja-asutusalueilla ja maatiloilla, joissa tee-se-itse kulttuuri on vielä melko yleistä.

Hän kannustaakin huolehtimaan määräaikaistarkastuksista ja teettämään sähköasennukset ammattilaisella. Lisäksi hän muistuttaa kiinteistön omistajaa pyytämään asennuksista mittauspöytäkirjan.

Vakuutusyhtiö If:n vahingontorjuntapäällikkö Jari Pekka Koskela ja lakimies Mikko Vaitomaa toteavat niin ikään, että sähkölaitteiston haltijan vastuun laiminlyönnillä on seurauksensa. Virheellinen sähköasennus voi aiheuttaa myös seurannaisvahinkoja eli esimerkiksi sulakkeiden palamisen, josta puolestaan voi seurata uusia vahinkoja, kun sähköt katkeavat.

”Virheellisen sähköasennuksen seurauksena rikkoutunutta omaisuutta – yleensä kyseessä ovat rakennuksen sähköverkon osat ja/tai verkkoon kytketyt laitteet – ei korvata”, sanoo Vaitomaa.

Vaitomaan mukaan tarkkaa tilastotietoa kaikkien virheellisten sähköasennusten aiheuttamien vahinkojen osalta ei ole saatavilla. Vuosittain sattuu kuitenkin useita sellaisia koko rakennuksen ja siellä olevan irtaimiston tuhonneita paloja, joiden syynä ovat vikaantuneet tai rikkoutuneet sähköasennukset tai sähkölaitteet.

Sähköpiirustukset ajan tasalle

Uudisrakentamisessa ja usein isommissa remonteissakin vaaditaan sähkösuunnitelmaa ja –piirustuksia. Ajan saatossa ja asukkaiden tarpeiden muuttuessa sähkövetoihin tehdään usein lisäyksiä ja muutoksia, joiden yhteydessä piirustusten päivittäminen jää monesti tekemättä.

”Tämä saattaa aiheuttaa lopulta tilanteen, jossa sähkövedoista ei ole kenelläkään kokonaiskäsitystä ja muutosten tekeminen turvallisesti käy haasteelliseksi. Eli kannattaa ehdottomasti pyytää asentajaa aina päivittämään sähköpiirustus, jotta kokonaiskäsitys verkosta säilyy”, kehottavat Vaitomaa ja Koskela.

Jos asukas havaitsee sähköjärjestelmässä epäilyttäviä kohtia kuten tummuneita johtoja, toistuvasti palavia sulakkeita, vilkkuvia valoja, lämpeneviä pistokkeita tai maassa suojaamattomana kulkevia johtoja, kannattaa aina kutsua ammattilainen tarkastamaan tilanne, ennen kuin mitään vakavampaa tapahtuu. Lisäksi kannattaa perheen kanssa yhdessä selvittää, mistä virrat saa poikki, jos esimerkiksi keittiökalusteisiin integroitu astianpesukone syttyy palamaan.

”Uuteen kotiin muutettaessa on tärkeää selvittää sähköjärjestelmän tilanne. Edellinen omistaja saattaa sanoa, että kaikki sähkötyöt ovat ammattilaisen tekemiä. On kuitenkin hyvä muistaa, että käsite ammattilainen voi tarkoittaa eri ihmisille hyvin eri asioita”, päättää Koskela.

Oikeudet omaavien sähköurakoitsijoiden yhteystiedot valtakunnallisesti ovat nähtävillä verkkosivuilla www.löydäsähkömies.fi

Erään kodin sähköistyksen kuntokartoituksessa löydetty pistorasia, jonka kansi avattiin. Esille tuli hengenvaarallinen kytkentä, jossa suojamaadoituksen liittimeen on kytketty vaihejohdin. Kun vaikkapa pesukoneen tai leivänpaahtimen pistotulppa työnnetään tähän pistorasiaan, laitteen runko tulee tappavan jännitteelliseksi. Kuva: Sähköinfo