Sanoista tasa-arvoisiin tekoihin
Energiamurroksen ja siihen liittyvän teknologian kehittymisen myötä myös aiheeseen liittyvä sanasto laajenee, muuttuu monimutkaisemmaksi ja yhä useampi kuluttaja muuttuu myös tuottajaksi. Virtuaalivoimalaitokseen liittyminen (näköislehden 4/25 s. 24) voi olla arkipäivää kaikille muutaman vuoden kuluttua, mutta tällä hetkellä ei monikaan edes tiedä, mitä se tarkoittaa.
Ihmiset ottavat omalla kielenkäytöllään toiset ihmiset mukaan tai sulkevat heidät ulkopuolelle, sanoo Kotimaisten kielten keskuksessa työskentelevä Ulla Tiililä Kielikellon (2023) artikkelissaan. Kieltä ja tekstejä ei välttämättä tunnisteta eriarvoisuuden taustatekijäksi, mutta selkeä ja asiallinen kieli palvelee myös tasa-arvoa. Sanojen avulla luodaan todellisuutta, lisätään ymmärrystä ja edistetään tasa-arvoa. Sen vuoksi on tärkeää pyrkiä puhumaan ymmärrettävällä tavalla.
Tekniset alat mielletään helposti maskuliinisiksi aloiksi. Etenkin naiset voivat kokea, että ”heti tulee ‘setä’, joka huomauttaa virheestä ja vie pohjan koko keskustelulta”, kuten Helsingin yliopiston professori Eva Heiskanen asian ilmaisi, kun haastattelin häntä viime talvena vihreään siirtymään liittyvästä eriarvoisuudesta.
Myös sukupuolittuneet ammattinimikkeet luovat mielikuvaa alasta, joka on tarkoitettu vain miehille. Perinteiset ammattinimikkeet, kuten putkimies, sähkömies ja nokkamies, ovat vakiintuneet kielenkäyttöön. Mies-loppuiset ilmaisut eivät ole vain ammattinimikkeitä, sillä ne heijastavat ja ylläpitävät käsityksiä siitä, keitä pidetään ”oikeina” ammattilaisina.
Sukupuolineutraali kieli edistää inklusiivisuutta. Talotekniikka-alan yritysten ja järjestöjenkin olisi syytä ottaa aktiivinen rooli. Alan työehtosopimusten päivitys sukupuolineutraaleihin termeihin olisi konkreettinen tapa edistää muutosta. Kuka tahansa voi olla putki- tai sähköasentaja, sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Ammattinimikkeiden kehittyminen sukupuolineutraaliksi on todistettavasti mahdollista: minua ja kollegoitani kutsuttiin 1980-luvulla ja sitä ennen lehtimieheksi, nykyään olemme toimittajia. Kyky uudistua on kriittistä – myös kielenkäytön osalta.
Miia Manner
Toimituspäällikkö
Lue myös:
