Sähköntuotantoa on lisättävä rajusti ja nopeasti

Sähköistyvän yhteiskunnan energiantuotantoa on lisättävä samaan aikaan kun sen pitäisi olla kestävää ja ekologista. Energiamurros iskee Suomeenkin.

Swecon järjestämän Edelläkävijät-seminaarin teema oli tänä vuonna: Riippuvaisia energiasta – kuinka kauan selviäisimme ilman? Sinänsä Suomen näkökulmasta ei ole varmaan suurta riskiä laajempaan ja pitkäaikaiseen energiapulaan, mutta ihan ongelmitta emme tulevaisuudesta selviä ilman selkeitä askelmerkkejä.

Paneelikeskustelussa pohdittiin muun  muassa sitä, kuinka kaupungistuminen haastaa energiankulutuksen sekä miten ja mistä rakentuu tulevaisuuden toimiva energiatehokas kaupunki. Samalla kysyttiin, miten älykkäät energiaratkaisut mahdollistavat energiatehokkuuden ja -varmuuden.

Paneeliin osallistuivat Espoon kaupunki kestävän kehityksen johtaja Pasi Laitala, Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Smart Energy Transition -tutkimushankkeen konsortiojohtaja, professori Armi Temmes sekä Kaupunkitutkimusinstituutin johtaja, professori Mari Vaattovaara. Keskustelun moderaattorina toimi Riku Rantala, paremmin tunnettu muun muassa Madventures -ohjelmasarjastaan.

Temmes muistutti, että kehitys vie joka tapauksessa fossiilisista polttoaineista vähähiilisiin ja keskitetystä sekä vakaasta energiatuotannosta hajautettuun. Laitala huomautti, että energiamurroksen askelmerkit esimerkiksi Espoossa on jo tehty, ja hankkeet etenevät merkittävään tahtiin.

Ruusunen korosti, että ihmisillä on oltava varaa kuluttaa energiaa. Hän muistutti, että ensin päätettiin kaivaa sähköverkot maahan, ja nyt sen kalleudesta valitetaan.

”Suomessa on työn alla 12,5 MW tuulivoimahankkeita. Puhtaan sähkön avulla puhdistamme lämmityksen ja liikenteen”, Ruusunen huomautti.

”Kun tuomme neljänneksen sähköstämme, emme voi kuitata tarpeitamme naapurin tuotannolla. Puhdas sähkö on tuotettava itse.”

Temmes painotti, että lämmityksessä kaikki talotekniikkaosaajat ovat temppelin harjalla. Tuotantopään haasteet pienenevät, kun energiankulutusta leikataan ja energiatehokkuutta parannetaan.

Energiantuotanto kaupungeissa

”Kaupunkeja on aina rakennettu sadoiksi vuosiksi. Kun teknologia kehittyy huimaa vauhtia, mitä se merkitsee ja millaisen kaupungin se synnyttää”, Vaattovaara pohti. ”Moderneissa kaupungeissa maankäyttö ja asiantuntevuus ovat eriytyneet liikaa.”

Vaattovaaran mukaan kompensointi (päästöjen) on hyvä termi, mutta hän muistutti, että elämää ei voi kompensoida. Ja meillä on jo nyt maailman pienimmät asunnot.

Myös Temmes huomautti, että kompensoinnista ei saa tulla anekauppaa. Sen varaan ei saa laskea.

”On mietittävä energiantuotantoa, joka ei vaadi isoja laitoksia. Ja sitä ennen pitää ottaa kaikki hukkalämpö talteen. Kulutusjoustojen ansiosta tarvitsemme yhden voimalaitoksen vähemmän”, Laitala sanoi.

Sähkön käyttö lämmityksessä kasvattaa sähkön tarvetta paljon. Ruusunen kertoikin, että kaupunkien luopuessa sähköntuotannosta, Fingrid tulee kaupunkien sisään. Sekin korostaa puhtaasti tuotetun sähkön merkitystä.

Sähköjärjestelmät tarvitsevat puolestaan lämpöä, sillä se on yksi keino varastoida energiaa tulevaan tarpeeseen. ”Meille puhdas energia on yhtä hyvä kuin uusiutuva.”

Jätä kommentti

*

*