Sähkökatkoja oli edellisvuotta vähemmän
Energiateollisuus ry:n julkaiseman tuoreen keskeytystilaston mukaan sähkönjakelu oli vuonna 2014 keskeytyneenä keskimäärin noin 2 tuntia sähkönkäyttäjää kohden. Keskimääräinen keskeytysaika oli lyhyempi verrattuna vuoteen 2013.
Sähkönjakelun edellisvuotta parempi luotettavuus johtui siitä, että vuoden 2014 aikana ei ollut tavanomaista rajumpia myrskyjä ja että samaan aikaan yhtiöt aloittivat suuret toimitusvarmuusinvestoinnit.
Maaseudulla asuvan sähkönkäyttäjän kokema keskimääräinen keskeytysaika oli viime vuonna noin 4,5 tuntia. Taajamassa keskimääräinen keskeytysaika oli hieman yli tunnin ja kaupungissa noin 10 minuuttia.
Suurin osa yksittäisen sähkönkäyttäjän kokemista keskeytyksistä johtui tuulen ja myrskyn aiheuttamista häiriöistä. Ilmajohdot ovat alttiina lumi- ja jääkuormien, kovan tuulen sekä eläinten aiheuttamille häiriöille. Noin 10 prosenttia keskeytyksistä johtui verkon huolto- ja kunnossapitotöistä, jotka eivät ole kytköksissä varsinaisiin sähkönjakelun häiriöihin.
Lähes 80 prosenttia kaikista vikatilanteista pystyttiin selvittämään verkostoautomaation avulla niin, että viasta aiheutui asiakkaalle korkeintaan muutaman sekunnin keskeytys sähkönjakelussa. Nykyään yhä useammin verkon kunnossapitotöitä pystytään tekemään niin, että töiden takia sähköjä ei tarvitse asiakkailta katkaista.
Vuonna 2013 voimaan tulleen sähkömarkkinalain myötä yhtiöt ovat käynnistäneet merkittävät investoinnit sähkönjakelun toimitusvarmuuden parantamiseksi. Vuosien 2014–2028 aikana sähköverkkoja uusitaan noin 7 miljardilla eurolla. Investointien lisäksi toimitusvarmuutta kehitetään kunnossapitotoimenpiteillä. Investointien vaikutukset alkavat näkyä asiakkaille vähitellen. Jo nyt sähkönjakelun toimitusvarmuus on monilla alueilla parantunut.
Suurten investointien tehokas toteuttaminen edellyttää lupamenettelyiltä sujuvuutta. Maanteiden varret olisivat suotuisa paikka maakaapeleille, mutta raskas lupaprosessi ja pitkät käsittelyajat ohjaavat yhtiöitä yksityisten maanomistajien alueille. Lupamenettelyiden sujuvoittamiseen tulisikin nyt kiinnittää erityistä huomiota ja kehittää prosesseja yhteistyössä viranomaisten ja alan toimijoiden kesken. Sujuvista prosesseista hyötyvät lopulta kaikki osapuolet, ennen kaikkea asiakkaat.
