Sähköautojen latausvalmiudet puntarissa
Sähköautojen latausvalmiudet ja rakennusten automaatio- ja valvontajärjestelmät ovat esillä hallituksessa.
Valtioneuvosto käsitteli EU:n komission ehdotusta rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muuttamisesta. Muutosehdotukset koskevat muun muassa sähköautojen latauspisteitä rakennusten pysäköintipaikkoihin sekä rakennusten automaatio- ja valvontajärjestelmiä. Valtioneuvosto päätti lähettää ehdotusta koskevan kirjelmän eduskunnan käsiteltäväksi.
Valtioneuvosto pitää myönteisenä, että sähköautojen latausmahdollisuuksia edistetään uusissa rakennuksissa ja laajamittaisesti korjattavissa rakennuksissa. Direktiiviehdotuksen mukaan uusiin tai laajasti korjattaviin asuinrakennuksiin, joissa on yli 10 pysäköintipaikkaa, valmisteltaisiin kaapelointi siten, että jokaiseen pysäköintipaikkaan voidaan asentaa sähköautojen latauspiste. Laajasti korjattavien asuinrakennusten kohdalla kaapelointi koskisi noin 600 asuinkerrostaloa vuodessa.
Muun tyyppisissä rakennuksissa, joissa on yli 10 pysäköintipaikkaa, olisi uudisrakentamisessa ja laajojen korjausten yhteydessä varustettava joka kymmenes pysäköintipaikka hintasignaalin mukaan toimivalla sähköautojen latauspisteellä. Vuosittain Suomessa valmistuu noin 1 100 uutta rakennusta ja korjataan noin 930 rakennusta, joita latauspisteiden rakennusvelvoite koskisi.
Direktiiviehdotus sisältää myös vaatimuksen, jonka mukaan olemassa olevissa rakennuksissa joka kymmenes pysäköintipaikka tulisi varustaa hintasignaalin mukaan toimivalla sähköautojen latauspisteellä 1.1.2025 lähtien, eikä vaatimus rajoittuisi silloin uudisrakentamiseen ja laajoihin korjauksiin.
Latauspisteiden rakennusvaatimus ei koskisi asuinrakennuksia ja edellyttäisi, että rakennuksessa olisi yli 10 pysäköintipaikkaa. Valtioneuvosto suhtautuu varauksellisesti tähän olemassa olevia rakennuksia koskevaan komission ehdotukseen. Valtioneuvosto pitää lisäksi tärkeänä, että direktiivin säännökset ovat joustavia eivätkä sisällä liian teknisiä yksityiskohtia.
Direktiiviehdotuksen mukaan jäsenmaiden tulisi laatia rakennuskannan pitkän aikavälin peruskorjausstrategia. Strategia sisältäisi muun muassa suunnitelman toimenpiteineen ja tavoitteineen rakennuskannan vähähiilisyyden saavuttamiseksi vuonna 2050 ja välitavoitteet vuodelle 2030.
Direktiiviehdotuksen mukaan lämmitysjärjestelmien ja ilmastointijärjestelmien pakollisten tarkastusten vaihtoehdoksi tulisi vaatimus varustaa suurehkot rakennukset automaatio-, seuranta- ja valvontajärjestelmillä. Valtioneuvosto pitää tätä hyvänä vaihtoehtona tarkastuksille ja kannattaa säännöllisten tarkastusten kohdistamista aiempaa suurempiin teknisiin järjestelmiin.
Ehdotus rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muuttamisesta on osa laajempaa ns. puhtaan energian pakettia. Sen tavoite on asettaa energiatehokkuus etusijalle ja nostaa EU maailman johtoasemaan uusiutuvan energian alalla. Paketin taustalla on tavoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoteen 1990 verrattuna. Direktiiviehdotuksen käsittely Euroopan neuvostossa ja parlamentissa on käynnistymässä.
