ROTI 2015 esittää yli 130 tekoa seuraavalle vaalikaudelle

Suomen rakennettuun ympäristöön kohdistuvat tarpeet ja mahdollisuudet eriytyvät kovaa vauhtia. Vaikka halua ja osaamista olisi, kaikkea rapistuvaa ei ole varaa eikä järkeä korjata. Oikeilla toimilla valtio, kunnat ja toimiala voivat piankin saada aikaan vähemmällä enemmän – ja parempaa.

Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2015 -hanke keräsi lähes sata kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijaa arvioimaan rakennetun ympäristön nykytilaa ja tulevaisuutta. Näkökulmina tarkasteltiin rakennuksia, liikenneverkkoja sekä yhdyskuntateknisiä järjestelmiä. Lisäksi ajankohtaisina poikkileikkaavina teemoina selvitettiin digitaalisia ratkaisuita sekä alan koulutusta ja kehitystä.

Rakennetun omaisuuden nykytilalle ROTI 2015 -hankkeen viisi asiantuntijapaneelia antoivat seuraavat arvosanat: rakennukset 7, liikenneverkot 7, yhdyskuntatekniikka 7½, digitaaliset ratkaisut 6 ½ ja koulutus ja kehitys 7.

”Suomi pärjää rakennetun ympäristön kansainvälisissä vertailuissa hyvin. Mutta ’hyvä’ on kovin laimea tavoite, jos voisimme olla parhaita. Siksi asiantuntijoiden nykytilalle antamat arvosanat jäävät parhaimmillaankin tyydyttäviksi. Ratkaisuna ROTI 2015 on tunnistanut suuren joukon konkreettisia toimenpiteitä kohti ykkössijaa”, toteaa ROTI 2015 -projektijohtajana toiminut Teemu Vehmaskoski Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIListä.

Yli 130 kehitysehdotusta

Hankkeen tuloksena syntyi yli 130 kehitysehdotusta, jotka voi pelkistää julkiselle sektorille seuraaviksi keskeisimmiksi tavoitteiksi:

RAKENNETUN YMPÄRISTÖN MINISTERIÖ
Rakennettu ympäristö on yhä monimutkaisempi kokonaisuus, jonka keskinäisissä riippuvuussuhteissa on valtavasti käyttämättömiä mahdollisuuksia. Suomen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin perusedellytysten turvaamiseksi ja kehittämiseksi maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvät valtionhallinnon asiat on yhdistettävä rakennetun ympäristön ministeriöksi.

TIETOMALLI KAIKKIIN MERKITTÄVIIN JULKISIIN HANKKEISIIN
Digitaalisia ratkaisuja hyödynnetään kiinteistö- ja rakennusalalla yhä vähän, ja vallitsevat käytännöt ovat usein päällekkäisiä ja käyttäjälle liian monimutkaisia. Tässä olisi helpon harppauksen paikka. Sen osana kaikissa merkittävissä julkisissa rakennus- ja korjaushankkeissa on edellytettävä vuoden 2017 alusta alkaen tietomallipohjaista toimintaa.

ALALLE YHTEINEN KOULUTUS- JA OSAAMISSTRATEGIA
Suomalaisen rakentamisen laatu vaihtelee liian paljon, ja lisäksi rakennushankkeiden vaatimustaso on lyhyessä ajassa moninkertaistunut. Paras laatutakuu alalle on vaativa asiakas, joten välttämätön jatko valtakunnallisille Kosteus- ja hometalkoille on Elinkaaritalkoot. Samalla valtion ja alan on yhdessä laadittava kaikki alan koulutustasot sisältävä koulutus- ja osaamisstrategia.

SÄÄSTÖJÄ JULKISIIN TILAAJARESURSSEIHIN PANOSTAMALLA
Huomattava osa rakentamisen panoksista kuluu yhä hukkaan ja odotteluun, vaikka tarjolla on runsaasti tuottavuutta parantavia työkaluja elinkaaren eri vaiheisiin. Tila- ja järjestelmätarpeiden oikealla määrittelyllä, tietomallinnuksella ja uusilla yhteistoimintamalleilla voidaan säästää jopa kymmeniä prosentteja hankkeiden kustannuksista. Nämä kaikki ovat kuitenkin saavutettavissa vain, jos valtio ja kunnat panostavat voimakkaasti rakennetun ympäristön parissa toimivan henkilöstönsä riittävyyteen, osaamiseen ja kehittämiseen.

Akuutista sairaanhoidosta ennakoivaan terveydenhuoltoon

Kasvava korjausaktiivisuus on kohentanut rakennuskannan teknistä kuntoa, mutta samaan aikaan kiinteistömarkkinoilla tapahtuneiden muutosten ja rakennusten ylläpidon kustannustason kasvun johdosta yhä suurempi osa rakennuksista ajautuu tilanteeseen, jossa niiden kunnossapitoon ja korjaamiseen ei ole enää varaa.

Jopa 80 prosenttia Suomen pinta-alasta koostuu kaupunkiseutujen ulkopuolisista alueista, joilla kiinteistöjen arvot laskevat. Näillä seuduilla remontoinnin taloudellinen perustelu vaikeutuu, sillä esimerkiksi asumiskulut ovat nousseet viime vuosina keskimäärin neljän prosentin vauhdilla. Tämä johtaa osaltaan myös kiinteistöjen kysynnän ja siten arvojen laskuun.

Rakentaminen ja rakennusten elinkaari ovat muuttuneet yhä monimutkaisemmiksi muun muassa uusien energiatehokkuusvaatimusten myötä. Siksi ROTI vaatii, että alan kaikkien toimijoiden osaamistasoa on määrätietoisesti nostettava. Uusittujen määräysten ja toimintamallien muutosten aiheuttamia toimivuusriskejä ei voi jättää ainoastaan kotitalouksien kannettavaksi, joten julkisen vallan on panostettava rakennusfysikaalisten riskien tutkimukseen. Lisäksi energiatehokkuustoimenpiteet on priorisoitava ja toteuttava osana suunnitelmallisen kiinteistöpidon muita remontteja.

Kotitalousvähennyksen saantiperusteita on muutettava, koska nykyisin sitä ei voi hakea lainkaan suunnittelutyöhön eikä asunto-osakeyhtiöissä tehtäviin korjauksiin. Myös tuen määrää on harkittava uudelleen, koska kotitalousvähennyksen tiedetään tuovan lisääntyneinä tulo- ja arvonlisäveroina yhteiskunnan kassaan suuremman määrän euroja kuin kuluu tuen maksamiseen. Asunto-osakeyhtiöiden asukkaille kohdennettava tuki helpottaisi monen putkiremontti-ikäisessä talossa asuvan vähävaraisen henkilön tilannetta.

Asumisen kustannuksia nostavat osaltaan myös kaavoitusprosesseihin liittyvät kuulemis- ja valituskäytännöt. Valitukset saattavat viivyttää rakennushankkeita pahimmillaan useita vuosia, koska valittajan osallisuutta tai valituksen sisällön tarkoituksenmukaisuutta ei pystytä arvioimaan lähtöpisteessä lainkaan. Kaavoituksen ja rakentamisen viranomaisprosesseja onkin suoraviivaistettava sekä nopeutettava yhtenäisillä sähköisillä palveluilla.

”Rakennukset muodostavat noin puolet kaikesta siitä, mitä omistamme. Siksi on sekä kansantalouden että yksittäisten kotitalouksien kannalta äärimmäisen tärkeää, että tuemme rakennusten ennakoivaa huoltoa ja oikea-aikaista korjaamista. On vastaavasti hyvin haitallista, jos ajamme kiinteistöjen omistajat yhteiskunnan päätöksillä sellaiseen asemaan, että rakennuksista ei kannata enää pitää huolta”, toteaa Rakennukset-paneelin puheenjohtajana toiminut Jussi Mattila Betoniteollisuus ry:stä.

”Tekijöiden ja asiakkaiden ymmärrys rakennuksen elinkaaresta paranee koko ajan, mikä tarjoaa mahdollisuuksia uusille tuotteille ja palveluille. Valtion on nyt harkittava kannustimia sille, että institutionaalisten sijoittajien lisäksi myös yksittäisellä osakkaalla tai asukkaalla olisi myös keinoja käyttää ja kehittää rakennustaan pitkäjänteisesti”, Teemu Vehmaskoski toivoo.

Energiatodistusta tulisi kehittää elinkaarimittariston suuntaan

ROTI 2015 -raportissa todetaan, että rakennusten elinkaarimittarit kuvaavat rakennusten todellista suorituskykyä ympäristö- ja energiatehokkuutta, elinkaaritaloutta ja käyttäjien hyvinvointia huomioiden. Nykyistä energiatodistusta tulisi kehittää elinkaarimittariston suuntaan, jotta sen ohjauksella voitaisiin säästää merkittävästi rakennusten ylläpito- ja käyttökustannuksissa. Myös asunto-osakeyhtiöiden pitkän tähtäimen kunnissapitosuunnitelmien (PTS) yhtenäistämistä elinkaarimitaristoon on selvitettävä. Uudessa todistuksessa esitetyt toimenpiteet ja realistiset arviot niiden vaikutuksista tulisi kuvata myös yksikäsitteisesti euroina.