Rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmässä kehitettävää
Rakennusten kasvihuonekaasupäästöjä on tarkoitus ohjata tulevaisuudessa lainsäädännöllä joko päästökattojen avulla tai palkitsemalla pienemmästä hiilijalanjäljestä. Tavoiteltavien rajojen täyttymistä tullaan seuraamaan hiilijalanjäljen arviointimenetelmällä, joka oli vuodenvaihteessa lausunnolla.
Rakennusten kasvihuonekaasupäästöjä on tarkoitus ohjata tulevaisuudessa lainsäädännöllä joko päästökattojen avulla tai palkitsemalla pienemmästä hiilijalanjäljestä.
Tavoiteltavien rajojen täyttymistä tullaan seuraamaan hiilijalanjäljen arviointimenetelmällä, joka oli vuodenvaihteessa lausunnolla. Rakennusteollisuus RT:n mielestä ympäristöministeriön ohjeluonnoksen mukaista rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmää tulee kehittää huomattavasti. Nyt ehdotettu menettely ei ota Rakennusteollisuus RT:n mukaan lainkaan huomioon muita rakennuksen elinkaarilaatuun tai kestävyyteen liittyviä tärkeitä tekijöitä, vaan keskittyy ainoastaan hiilijalanjälkeen ja siihenkin vain rajoitetuin osin ja äärimmäisen yksinkertaistetusti. Se tekisi laadultaan rakentamismääräysten minimivaatimukset ylittävistä rakennuksista epämielekkäitä toteuttaa.
Luonnoksessa on esitetty rakennuksille 50–75 vuoden vakioitua käyttöikää. Se ohjaisi laskemaan käyttöiän juuri annetun mittaiseksi, sillä suuri osa rakennusten elinkaaren pituuteen vaikuttavista tekijöistä kasvattaa materiaalien hiilipäästöjä ja niiden hyödyt tulevat esiin vasta pitkän käyttöiän loppupuolella. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi paremmin säärasitusta kestävät julkisivuratkaisut tai ruostumattoman teräksen käyttö raudoituksessa.
Luonnoksen mukaisessa menettelyssä kaikkia rakentamismääräykset täyttäviä ratkaisuja pidetään toiminnallisesti vastaavina ja siten samanarvoisina. Pelkästään hiilipäästöjä tarkasteleva ohjaus kannustaisikin rakentamaan juuri ja juuri minimivaatimukset täyttäviä rakennuksia, koska suuri osa parannuksista saavutetaan materiaalimääriä ja siten päästöjä kasvattamalla. Esimerkiksi rakenteellisen turvallisuuden, rungon muuntojoustavuuden tai ääneneristyksen parantaminen hankaloituisi säädöksen myötä.
Uudelleenkäytettävien rakennusosien tai kierrätettävien materiaalien käytöstä aiheutuvat nettohyödyt ilmoitetaan laskennassa erillisenä lisätietona, jota ei vähennetä rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljestä. Tämä ei kannustaisi etsimään ratkaisuja materiaalien uusiokäyttöön ja kierrätykseen. Rakennusteollisuus myös muistuttaa, että hiilijalanjäljen lisäksi on aina otettava huomioon kestävän rakentamisen kaikki muutkin osatekijät, kuten pitkäaikaiskestävyys, taloudellisuus ja terveellisyys.