QMG keskittyy jatkossa Suomen markkinoihin

Talotekniikkakonserni QMG:lla oli kasvun ja strategian tarkentamisen vuosi.

Talotekniikkakonserni Quattro Mikenti Groupin (QMG) liikevaihto ylsi viime vuonna 154 miljoonaan euroon. Liikevaihtoon sisältyy pro forma -lukuna turkulainen Calto Oy tytäryhtiöineen, jotka ostettiin kesäkuussa 2019.

QMG:n käyttökate oli 8,8 miljoonaa euroa, mikä on noin 5,7 prosenttia liikevaihdosta. Tilikauden päättyessä konsernin tilauskanta oli noin 100 miljoonaa euroa. Luvusta on poistettu Venäjän liiketoiminta, joka myytiin pois heinäkuussa 2019.

– Tarkensimme vuoden mittaan strategiaamme ja keskitymme jatkossa talotekniikkaurakointiin ja -huoltoon Suomessa, kertoo toimitusjohtaja Kimmo Liukkonen. – Strategiaan kuuluu myös jatkaa palvelurakennetta täydentäviä ja kulttuuriimme sopivia yritysostoja.

Vuoden 2019 aikana QMG vastasi talotekniikkaprojekteista muun muassa Länsimetron kakkosvaiheen, Senaatti-kiinteistöjen Merikasarmin sekä Mikkelin uuden keskuspuhdistamon urakoissa. 154 miljoonan euron liikevaihtoon mahtui kuitenkin paljon hankkeita, jotka pääsevät liian vähän esiin.

QMG pohjustaa kasvua Suomessa

– Talotekniikkaurakointi on tyypillisesti alueellista. Kaikilla tytäryhtiöillämme oli vaativia ja kiinnostavia projekteja eri puolilla maata, Liukkonen kertoo.

QMG on pystynyt pitämään työmaitaan toiminnassa suhteellisen hyvin huolimatta koronakriisin vaikutuksista.

– Kun epävarmuus kasvaa, ei päätöksiä uskalleta tehdä. Sitten kun henkilökohtainen elämä taas selkenee, pystytään jälleen tekemään päätöksiä myös yritystasolla, Liukkonen korostaa.

– Me emme näe maalis­–huhtikuun ajanjaksolla merkittäviä muutoksia liiketoimintaamme. Ainoastaan ihmisten kotona tehtäviä huoltotoimia, kuten kanavanuohouksia ja suodatinvaihtoja, emme ole päässeet tekemään ja ne on jaksotettu syksylle.

Tässä on myös alueellisia eroja sen suhteen, miten kunnat ja julkinen sektori ovat reagoineet siihen, kun esimerkiksi koulut on suljettu. Valtakunnallisesti on isoakin vaihtelua, eli joissain kaupungeissa tilanne hyödynnetään ja ehdottomasti tehdään huoltotöitä.

Toisaalla ei saada aikaan päätöksiä, jolloin tyhjät koulut pysyvät tyhjinä huoltomiehistäkin. Tämä on Liukkosen mukaan lyhytnäköistä, kun niissä on usein korjausvelkaakin. Välttämättömätkin työt jäävät tekemättä, mutta tämä ei ole onneksi yleinen linja.

– Voisi kuvitella, että jos joskus on hyvä tilaisuus huolto- ja korjaustoimille, se on kesälomien lisäksi nyt.

Juuri muuta vaikutusta pandemialle ei ole ollut. Ne työmaat, joilla QMG operoi, ei ole ollut tartunta tapauksia ja epäilyttävissä tilanteissa on turvauduttu karanteeniin.

Toistaiseksi myös tavara liikkuu hyvin

Materiaali- ja tarviketilauksissa lähialueilta saapuvaa tukkuri- ja varastotavaraa saadaan myös työmaille hyvin. Joissakin Italiassa valmistetuissa spesiaalituotteissa on näkynyt viiveitä, kun tehtaat ovat olleet kiinni, mutta nyt sielläkin tilanne jo kohenee.

– Muualla valmistettujen spesiaalituotteiden kohdalla emme tällaiseen ole törmännyt. Tietyissä tuotteissa tehtaat pidetään käynnissä myös poikkeusolosuhteissa huoltovarmuuden takaamiseksi – Italiassakin. Määritelmät ovat tässä suhteessa globaaleja, Liukkonen huomauttaa.

Jos tilanne pitkittyy eikä tuotantoa päästä käynnistämään, niin silloin saattaa myös talotekniikan logistiikka häiriintyä. Mutta vielä tällaista ei ole havaittu.

Myös työtilanne talotekniikkatoimialalla on hyvä lähikuukausina, mutta loppuvuosi kaipaa selkeyttä.

– Vahva tilauskanta tarkoittaa, että alkuvuosi on ollut kasvusuuntainen, ja valtaosa työmaista toimii edelleen.

– Työntekijöidemme ja yhteistyökumppaniemme terveys sekä turvallisuus ovat tietysti tärkeintä, mutta odotamme valtiovallalta signaalia siitä, että pääsisimme siirtymään normaalimpaan työskentelyyn lähiaikoina. Tämä vaikuttaa siihen, kuinka paljon rakentamisessa ja talotekniikassa on töitä ensi syksynä, Liukkonen painottaa.

Ylipitkät maksuajat

Liukkonen haluaa antaa näkemyksensä viime aikojen keskusteluun pitkittyneistä maksuajoista. Hän kertoo myös QMG:n törmänneen ilmiöön ja haluaakin muistuttaa, että kohtuulliset maksuajat takaavat kassavirran pyörimisen kaikilla osapuolilla.

Hän ei kuitenkaan halua paisuttaa asiaa, vaan sanoo ilmiön rajautuvan tiettyjen toimijoiden ohella tietyille alueille. Hänen käsityksensä mukaan sitä ei esiinny kaikilla tilaajilla, mutta ilmiö on olemassa ja sitä esiintyy kasvavassa määrin.

Talotekniikka-alalla se vaatii projektinhoidolta koko ajan lisää aktiivisuutta, että siihen puututaan. Ja se vie itse tekemiseltä turhaan aikaa.

– En halua kuitenkaan syyttää yhtään yhtiötä suoraan, vaan tässäkin on kyse ihmisistä niiden yhtiöiden sisällä. Toiminta ei ole systemaattista kaikissa yhtiöissä, Liukkonen korostaa.

Liukkonen kehottaa myös alaa katsomaan hieman peiliin. Kun urakoitsijat moittivat rakentajia, niin yhtä lailla talotekniikkaurakoitsijoiden pitäisi kohdella omia kumppaneitaan ja alihankkijoitaan niin kuin toivoo itseään kohdeltavan.

kuvassa hallituksen jäsen Henri Juva ja toimitusjohtaja Kimmo Liukkonen. Kuvaaja: Sami Kulju.