Pitkät koulutusajat johtuvat tyhjäkäynnistä
Julkisuuteen noussut keskustelu ammatillisen koulutuksen pituudesta tuntuu eksyneen itse asiasta. Suomessa käytössä olevan tutkintojärjestelmän mukaiset tutkinnot eivät ole aikaan sidottuja. Koulutuksen kestoon vaikuttaa ensisijaisesti nykyinen rahoitusjärjestelmä.
”Keskusteluun vuosista pitäisi liittää ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä. Nykyisin koulutuksen pituus on kolme vuotta, koska oppilaitokset eivät halua kirjata opiskelijoita valmistuneiksi ennen kuin kaikki rahoitukseen liittyvät laskentapäivät on kerätty. Tutkinto pitäisi saada, kun riittävä osaaminen on kertynyt ja todennettu”, asiantuntija Juha-Ville Mäkinen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä sanoo.
Mäkisen mukaan nykyisen viikoittaisen lähiopetuksen määrä on niin pieni, että yhteen laitettuna siitä ei tule kahden täyden lukuvuoden tunteja. Koulutusajat venyvät koulutuksen tyhjäkäynnin takia. Vanha kaksivuotinen ammattikoulu, jossa opetusta annettiin 40 tuntia viikossa oli tehokkaampi kuin nykyinen ”kolmivuotinen”, jossa opetusta annetaan alle 30 tuntia viikossa. Tähän sisältyy myös työssäoppiminen, joka ei ole varsinaista lähiopetusta.
”Koulutuksen pituuteen tulisi puuttua rahoitusjärjestelmän muutoksella. Koulutuksen järjestäjien saaman rahoituksen pitäisi perustua tuloksiin ja tutkintosuorituksiin, eikä kirjoilla olijoiden laskemiseen. Rakenteellisia muutoksia kaivataan rahoitusmalleihin, ei tutkintojärjestelmään.”
”Jos opetus on täysipainoista, pari vuotta riittää useimmiten riittävän ammattiosaamisen kehittymiseen. Jos tutkintojen sisältöjä muuttamalla jatko-opintokelpoisuus vaarantuu, se on huono homma. Ratkaisuna voisi olla malli, jossa ”kolmas vuosi” olisi vapaaehtoinen niille, jotka haluavat jatko-opintokelpoisuuden. Tämä mahdollisuus pitäisi voida käyttää myös myöhemmin työuran aikana”, Mäkinen ehdottaa.
