Osallistava suunnittelu ehkäisee kaavavalituksia

Kaavavalituksista koituvia haittoja voitaisiin vähentää parantamalla ja monimuotoistamalla kansalaisten osallistumismahdollisuuksia.

Jos kuntalaiset osaisivat vaikuttaa oikeassa kohtaa kaavaprosessia, monilta turhilta valituksilta vältyttäisiin. Haittoja kyettäisiin ehkäisemään myös kohdentamalla valitusoikeutta nykyistä tarkemmin ja tehostamalla valitusten käsittelyä hallinto-oikeuksissa.

Suurten kaupunkien kaavoittajien mielestä valitusten aiheuttamat viiveet haittaavat kaavaprosessia merkittävästi. Valitukset viivästyttävät usein yhteiskunnallisesti merkittäviä rakennushankkeita ja aiheuttavat monenlaisia haittoja kuntalaisille, kunnille ja rakennuttajille. Valitusten sijaiskärsijöiksi joutuu usein suuri joukko kuntalaisia. Näkemykset käyvät ilmi kyselystä, johon vastasi viidenkymmen suurimman kunnan kaavoituksesta vastaavat viranhaltijat.

Yhdeksän kymmenestä kaavoittajasta törmännyt jarrutusvalituksiin

Nykyisessä valitusjärjestelmässä valitusoikeus on kaikilla kuntalaisilla riippumatta siitä, onko valittaja asianosainen. Kyselyn perusteella suuressa osassa valituksista, yli 36 prosentissa, valittajana on jokin muu taho kuin asianosainen. Pahimmassa tapauksessa on mahdollista, että valituksia tehdään haitan aiheuttaminen mielessä. Kyselyyn vastanneista kaavoituksen ammattilaisista 92 prosenttia on kohdannut sellaisia työssään.

”Valittajan tarkoituksena voi syystä tai toisesta olla rakennushankkeen viivästyttäminen, hankaloittaminen tai jopa estäminen ilman lakiin nojautuvaa perustetta. Tällaiset jarrutusvalitukset ovat merkittävä haaste kunnille ja kiinteistö- ja rakentamisalan toimijoille. Kyselyssä huomattiin, että jarrutusvalitukset ovat yleisempiä erityisesti suurimmissa, yli 100 000 asukkaan kaupungeissa”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell kommentoi.

Vastaajista 61 prosenttia – Uudellamaalla peräti 80 prosenttia – pitää kunnan asuntotuotannon hidastumista keskeisimpänä valitusten aiheuttamana haittana.

”Asuntotuotannon viivästykset nostavat rakentamisen kustannuksia ja myös asuntojen hintoja, koska tarjonnan määrä ei pääse kasvamaan tarpeiden mukaan”, Randell toteaa.